Ihmiset kokevat erityisesti sisäilmaan liittyvät terveysriskit usein suurempina ja vakavampina, kuin mitä ne tutkimustiedon perusteella ovat. THL selvitti ensimmäistä kertaa suomalaisten tietoja ja käsityksiä sisäilmasta.

THL:n toteuttama Kansallinen sisäilmakartoitus on ensimmäinen selvitys, jossa tarkasteltiin suomalaisten tietoja ja käsityksiä sisäilmasta. THL:n mukaan eriävät käsitykset sisäilman merkityksestä terveydelle voivat aiheuttaa hämmennystä sekä osaltaan hankaloittaa rakennusten sisäilmaan liittyvien ongelmien ratkaisua ja ihmisten hoitoa.

Vain pieni osa kosteusvaurioista lisää astman riskiä

Tutkimustiedon perusteella lähes kaikissa rakennuksissa esiintyy jonkinlaisia kosteus- ja mikrobivaurioita niiden elinkaaren aikana. Vain pieni osa kosteusvaurioista on niin vakavia, että ne lisäävät riskiä sairastua astmaan.

Kyselyyn vastanneista kuitenkin reilusti yli puolet piti vähäistäkin kosteusvauriota niin vakavana riskinä terveydelle , että siihen pitää puuttua välittömästi.

”Perusperiaate on, että kosteusvauriot tulee ennaltaehkäistä ja korjata. Kuinka suuri terveysriski on ja miten nopeasti toimenpiteisiin pitää ryhtyä, riippuu muun muassa kosteusvaurion laajuudesta sekä siitä, miten paljon tiloja käytetään”, kertoo professori Juha Pekkanen.

Sädesieni voi olla merkki kosteusvauriosta, mutta ei varma merkki sisäilman haitallisuudesta. Kyselyyn vastanneista noin kaksi kolmasosaa piti sädesienen esiintymistä kuitenkin varmana merkkinä sisäilman haitallisuudesta.

Tutkimustiedon perusteella sädesienet voivat olla merkki rakennuksen kosteus- ja mikrobivauriosta, mutta niiden löytäminen rakennuksesta ei automaattisesti osoita, että rakennuksen käyttämisestä olisi haittaa terveydelle.

”Rakennuksen tilanne tulee arvioida kokonaisvaltaisesti pätevien ammattilaisten voimin”, sanoo THL:n tutkimusprofessori Anne Hyvärinen.

Sädesieniä esiintyy paljon luonnossa, kuten mullassa ja sulan maan aikana ulkoilmassa. Niitä ihminen kohtaa esimerkiksi luonnossa liikkuessaan.

Oireilua ei voi suoraan käyttää sisäilman epäpuhtauksien mittarina

Melkein 60 prosenttia kyselyyn vastaajista koki vaikeana arvioida, johtuvatko yksittäisen ihmisen hengitystieoireet sisäilmasta vai jostain muusta tekijästä.

Tutkimukset ovat antaneet tuloksia, joiden mukaan sisäilmaan liitettyä oireilua ei voi käyttää suoraan sisäilman haitallisuuden mittarina. Oireilu on yksilöllistä ja oireiluun vaikuttavat sisäilman epäpuhtauksien lisäksi myös esimerkiksi ihmisen ikä ja terveydentila sekä kuormittavat asiat, kuten viihtyisyys ja tyytyväisyys töissä ja koulussa. Myös pelot ja käsitykset jonkin tekijän haitallisuudesta voivat aiheuttaa oireita ja objektiivisesti mitattavia fysiologisia vasteita.

”On tärkeää, että käyttäjät ovat sisäympäristöön tyytyväisiä. Raportoitu oireilu ja kokemukset sisäilman laadusta, kuten hajuista, tunkkaisuudesta tai lämpötilasta, antavat myös arvokasta lisätietoa, kun rakennukseen liittyviä ongelmia selvitetään ja tutkimuksia suunnitellaan”, kertoo THL:n ylilääkäri Jussi Lampi.

Osana Kansallista sisäilma ja terveys -ohjelmaa tehdyssä Kansallisessa sisäilmakartoituksessa selvitettiin väestön tietoja ja käsityksiä sisäilman terveysvaikutuksista. Postitse koteihin lähetettyyn kyselyyn vastasi 1797 satunnaisotannalla valittua 25-64-vuotiasta Suomessa asuvaa suomenkielistä henkilöä.