70-luvun omakotitalojen tiiliseinät ja isot ikkunat miellyttävät nyt asunnonostajia. Aikakauden taloissa on muutamia riskirakenteita, jotka ostajan on hyvä tarkistaa.

70-luvun omakotitalot houkuttelevat nyt monia paitsi sisustuksellisten ratkaisujen, myös suhteellisen matalan hintatason vuoksi. Ikäkauden kodeissa on kuitenkin havaittu jopa 73 %:ssa oleellisia korjaushavaintoja perustuksissa, sokkelissa, alapohjassa ja rakennuksen vierustalla.

Vaurioherkät rakenneratkaisut eli riskirakenteet ovat kyseisen aikakauden pientaloille tyypillisiä. Jos korjauksia ei ole vielä tehty, voivat kustannukset niistä olla isoja. Mahdollisesti suuriinkin korjauskustannuksiin kannattaa varautua jo aikaisessa vaiheessa asuntokauppaprosessia, muistuttaa Raksystems Insinööritoimisto Oy.

70-luvun tyypilliset ongelmat

70-luvun taloista löytyy muun muassa valesokkelia, tasakattoa, maanvastaista sisäpuolelta lämmöneristettyä seinää ja kaksoisbetonilaattarakennetta. Näiden riskirakenteiden ongelmana on kosteuden pääseminen rakenteisiin, mikä voi ajan saatossa levitä vaikeaksi kosteusvaurioksi, jos sitä ei huomata ajoissa.

Riskirakenne on rakennetyyppi, joka on todettu käytännössä ja rakenteita tutkittaessa vaurioherkäksi rakenteeksi. Se on yleensä ollut oman aikakautensa määräysten ja ohjeiden mukainen ja riskialttius on huomattu vasta jälkikäteen. Tämän seurauksena rakenteen käytöstä on luovuttu.

”Riskirakenne’ sanana on ollut jo pitkään sävyltään negatiivinen ja ehkä vähän turhaankin. Jos kodista löytyy jokin riskirakenne, niin se ei tosiaan tarkoita vielä sitä, että vaurio olisi toteutunut. Asukkaiden on kuitenkin pidettävä mahdolliset riskitekijät mielessä ja tarkastaa niiden kuntoa säännöllisesti. Jos kodista pidetään hyvin huolta, ei vaurioita välttämättä pääse syntymään ollenkaan riskirakenteista huolimatta”, tarkentaa Raksystemsin Inspections & Surveys divisioonan liiketoimintajohtaja Kim Malmivaara.

Raksystemsin tekemien Asuntokaupan kuntotarkastusten perusteella vähintään 15 %:ssa kaikissa pientaloissa on kosteusvaurio ja noin 40 %:ssa on joko vaurio riskirakenteessa tai lisätutkimustarvetta kodin riskirakenteiden suhteen.

Kosteusvaurion ja sen aiheuttaneen syyn korjauskustannukset nousevat arviolta noin 25 000-50 000 euroon. Asuntokaupan yhteydessä on suositeltavaa tilata alalla hyväksytty KH 90-00394 Suoritusohjetta noudattava Asuntokaupan kuntotarkastus, jotta ostettavan kodin kunto on kattavasti tiedossa kaikille osapuolille, eikä ikäviä yllätyksiä pääse myöhemmin syntymään.

”Kuntotarkastusraporttiin kannattaa tutustua huolella ja rohkeasti kysyä, jos ei ymmärrä kuntotarkastajan tekemien huomioiden merkitystä. Suositellut tarkemmat kuntotutkimukset on myös hyvä tehdä ennen kauppakirjan allekirjoittamista, jotta ei tietämättään osta vaurioitunutta kohdetta. Kova kysyntä 1970-luvun koteihin voi aiheuttaa paineita nopeaan päätöksentekoon, mutta sen takia ei tulisi laiminlyödä kodin tarkastamista,” muistuttaa Malmivaara.

Lue lisää:

Sokkelin pinnoitteen irtoilu ja härmä paljastivat salaojaongelman

Ok-taloissa yleinen alapohjarakenne on altis kosteudelle