Tiivistäminen on erityisesti iäkkäiden ikkunoiden kaipaama toimenpide, mutta voi tiivistämistarvetta olla uudemmissakin ikkunoissa. Tiivisteet ja ikkunat kuluvat käytössä niin omakoti- kuin kerrostaloissa.

Korjaamistarpeen määrittelee enemmänkin se, miten ikkunoita käytetään ja kuinka säännöllisesti niitä huolletaan. Maassamme on ympäristöministeriön mukaan kymmeniä miljoonia ikkunoita, ja näistä iso osa kaipaa tiivistämistä.

Ympäristöministeriö on julkaissut viralliset ohjeet ja mallit ikkunoiden tiivistämiselle. Niistä on hyötyä tee-se-itse-ihmisille, urakoitsijoille, rakennuttajille, isännöitsijöille, taloyhtiön hallituksen jäsenille ja osakkaille.

Usein rakennuksessa ei tarvitse vaihtaa ikkunoita, vaan vanhojen ikkunoiden kunnostaminen ja tiivistäminen riittävät. Asumismukavuuden ja energiansäästön lisäksi myös investoinnin takaisinmaksuaikaa kannattaa tarkastella. Kaikki ikkunat eivät välttämättä ole tiiviitä. Tampereen teknillisen yliopiston tutkimus osoitti 31 prosentissa omakotitalojen ja 72 prosentissa kerrostalojen ikkunoissa olleen ilmavuotoja.

Rakennuksia tulee lämmittää leveysasteillamme pystyäksemme olemaan sisätiloissa myös kylmänä kautena. Asiantuntijat suosittelevat 21 asteen sisälämpötilaa, mutta käytännössä asukkaan tuntemukset ratkaisevat. Jollekin 21 astetta on liian lämmintä ja toiselle kylmää. Tärkeää on etsiä keskimäärin sopiva lämpötila ja tukkia reitit, joista lämpö karkaa. Vetoa syntyy mm. kylmistä lasipinnoista ja raoista tulevasta ulkoilmasta.

Ennen kuin hataraa voi tiivistää, tulee reiät ja raot paikallistaa. Ikkunasta näkee silmämääräisestikin, onko siinä rakoja, kuinka ilmanvaihto toimii ja onko lämpöpatterin yläpuolella esimerkiksi kukkalauta. Ilmavuodon saa tarkasti selville lämpökameralla tai pintalämpömittarilla. Pienet vuodot paljastaa suitsukkeen savu tai kämmenselän kuljettaminen ikkunanviertä pitkin.

Veto ja vedontunne ärsyttävät ihmisiä. Ikkunoista saattaa hohkaa kylmyyttä ja veto voi tuntua lattianrajassa. Pahimmissa tapauksissa lasien välitilaan ja ikkunalaudallekin saattaa tulla vettä. Ulkoikkunan sisälasin pintaan voi myös tiivistyä kosteutta ja lasi jäätyä. Näihin pulmiin saattavat syynä olla liian ohuet ikkunantiivisteet tai vääränlainen asennus.

Ilmanpitävyyttä parannetaan mm. ikkunoita tiivistämällä, ja työn voi voi tehdä itsekin tarvitsematta pelätä riskejä. Ilman pitää vaihtua rakennuksessa tiivistämisen jälkeenkin. Lisäeristäminen sen sijaan vaatii ammattilaisen suunnittelemaan ja tekemään. Rakenteiden kosteustekninen toimivuus tulee varmistaa, kun vanhojen eristeiden ja pintamateriaalien päälle laitetaan uutta.

Ennen tiivistämistä ikkunoiden ja ovien kunto tulee tarkistaa. Viat tulee korjata, maalipinnat uusia ja mikäli karmin sekä ikkunalasin väliin jää rako, ikkuna tulee kitata. Nämä työt kannattaa suosiolla jättää ammattilaisen huoleksi. Tiivistämisen voi tehdä itsekin. Omakotitalossa tiivisteen asentaminen kuuluu omistajan oikeuksiin ja velvollisuuksiin. Kerrostalossa vastuunjako kiinteistöyhtiön ja osakkaan kesken menee ikkunoiden kohdalla niin, että sisäikkuna kuuluu osakkaalle ja ulkoikkunan kunnosta vastaa yhtiö.

Ikkunat kuluvat säätilarasituksen, käytön ja huollon puutteen seurauksina. Auringonsäteily, viistosade ja myös ilmansaasteet rasittavat ikkunoita ja tiivisteitä. Pahimpaan rasitukseen joutuvat eteläpuolen ja yleensä ylimpien kerrosten ikkunat. Ikkunoiden kuntoa kannattaa seurata ja ikkunoita huoltaa säännöllisesti.

 Lue aiheesta tarkemmin TM Rakennusmaailman numerosta 10/12, joka ilmestyi 21.11.