Palovaroitin on pakollinen jokaisessa asunnossa. Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) on testannut markkinoilla olevia palovaroittimia.

Tukes on vuosina 2008–2020 testannut 63 palovaroitinmallin savuherkkyyden. Uusimpiin testeihin valittiin kuusi palovaroitinmallia, joista viisi oli paristokäyttöistä ja yksi sähköverkkoon kytkettävä. Yksi palovaroitinmalli oli ionisoivaan ilmaisutekniikkaan perustuva ja loput optisia palovaroittimia.

Palovaroittimista testattiin muun muassa savuherkkyys ja äänenvoimakkuus. Savuherkkyystesteissä palovaroittimien tulee reagoida savuun standardin määrittelemissä olosuhteissa.

”Viisi palovaroitinmallia täytti savuherkkyysvaatimukset. Yhden mallin yksi palovaroitin reagoi kytevään puupaloon liian hitaasti, mutta valmistajan teettämissä uusintatesteissä kaikki testatut palovaroittimet toimivat vaatimusten mukaisesti. Kaikki palovaroittimet täyttivät äänenvoimakkuusvaatimukset”, kertoo Tukesin ylitarkastaja Karoliina Meurman.

Palovaroitin pitää vaihtaa 5-10 vuoden välein

Tilastojen valossa suurin syy palovaroittimen toimimattomuuteen tulipaloissa  on ihmisen toiminta, kunnossapidon puute tai laiminlyönti:  joko palovaroitinta ei ole ollenkaan, palovaroittimesta puuttuu paristo tai paristo ei toimi.

Palovaroitin on pakollinen jokaisessa asunnossa. Jokaisen kerroksen tai tason alkavaa 60 m2 kohden on oltava vähintään yksi palovaroitin. Asukkaan on tarkastettava palovaroittimen toiminta kuukausittain testinapista painamalla.

Palovaroitin pitää uusia 5–10 vuoden välein ja siinä on oltava tieto valmistajan suosittelemasta uusimisajankohdasta. Tieto löytyy yleensä palovaroittimen pohjasta.

Testinapista painaminen testaa ainoastaan palovaroittimen pariston ja äänihälytyksen toiminnan, ei varoittimen kykyä havaita savua.

Lue lisää:

Palovaroitin on menestystarina

Näin pidät omakotitalon paloturvallisena