Naapurin aidan yli näkyvät romut ja eivät silmää hivele, mutta asiaan liittyy vakavampiakin eli ympäristöterveyteen ja paloturvallisuuteen liittyviä uhkia.

Jos tontin omistaja ei tonttia siivoa naapuruston pyynnöistä huolimatta, moni miettii soittaisiko ensin rakennusvalvontaan, pelastuslaitoksen palotarkastajalle vai ympäristötarkastajalle? Pahasti törkyisen tontin osalta asia saattaa kuulua monelle viranomaiselle.

Kerro romuista vieranomaiselle

Jos on aihetta epäillä, että tontilla säilytetään herkästi syttyvää tavaraa talon seinustoilla, voi asiasta ilmoittaa esimerkiksi alueen päivystävälle palotarkastajalle tai muulle pelastusviranomaiselle. Pelastusviranomainen arvioi harkintansa perusteella tarvetta palotarkastukselle tai mahdollisille muille toimille. Harkintaan vaikuttaa usein tavaran laatu, määrä ja sijainti.

”Jokaisen on oltava huolellinen tulipalon ja vahingon välttämiseksi. Pelastuslain 9 §:n mukaan rakennusten seinustoilla tai välittömässä läheisyydessä ei saa säilyttää helposti syttyvää materiaalia niin, että siitä aiheutuu tulipalon syttymisen tai leviämisen vaaraa tai että tulipalon sammuttaminen vaikeutuu”, sanoo Helsingin pelastuslaitoksen päivystävä palotarkastaja Marja-Liisa Paananen.

Rakennuksen ympäristö täytyisi pitää sellaisessa kunnossa, että tulipalon syttymisen, tahallisen sytyttämisen ja leviämisen vaara on vähäinen. Pelastustoimintaa mahdollisen tulipalon sattuessa ei saa myöskään vaarantaa eli tonttia ja pelastusteitä ei saa tukkia tavarapaljoudella.

”Palotarkastajan tekemällä tarkastuskäynnillä saattaa ilmetä asioita, jotka vaativat muiden viranomaisten osallistumista tilanteen selvittelyyn. Jos tontilla on säilytetty esimerkiksi jäteöljyä, muita kemikaaleja tai akkuja, jotka ovat vuotaneet maaperään, asian selvittely on ympäristötarkastajan tehtävä.”

Viimeinen keino

Entä mitä tapahtuu seuraavassa vaiheessa eli siinä tapauksessa, jos naapuritonttia ei vieläkään ole siivottu tavarapaljoudesta?

”Palotarkastaja voi valvontakäynnillä määrätä havaitsemansa puutteet korjattavaksi ja antaa korjaukselle määräajan. Korjausmääräyksen antanut palotarkastaja valvoo määräysten noudattamista myöhemmin jälkitarkastuksella tai sähköisesti esimerkiksi kuvien perusteella. Mikäli korjausmääräykseen ei reagoida tai reagointi on toistuvasti riittämätöntä, palotarkastaja voi tehostaa määräystä hallintopakkokeinoilla eli esimerkiksi asettamalla päävelvoitteelle uhkasakon. Palotarkastaja ei sakota, vaan mikäli asia menee tarpeeksi pitkälle, se ohjautuu julkishallinnon kiemuroiden kautta tuomioistuimen tehtäväksi.”