Ympäristöministeriö suunnittelee avustuksia asuinrakennusten energiatehokkuutta parantaviin korjaushankkeisiin. Tavoitteena on vähentää asumisen ilmastopäästöjä.

Ympäristöministeriö pyytää lausuntoja asetusluonnokseen asuinrakennusten energia-avustuksista. Avustuksia myönnettäisiin yhteensä 20 miljoonaa euroa vuonna 2020 ja 40 miljoonaa euroa vuodessa vuosina 2021–2022. Avustukset myöntäisi Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARA.

”Haluamme kannustaa asuinrakennusten omistajia korjaamaan rakennuksensa erittäin energiatehokkaiksi ja tuottamaan nykyistä enemmän uusiutuvaa energiaa esimerkiksi aurinkopaneeleilla. Tavoitteena on vähentää asumisen ilmastopäästöjä. Avustusten myötä oman kodin energiatehokkuuden parantaminen olisi taloudellisesti mahdollista yhä useammalle”, ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkonen sanoo.

Avustuksia voisivat hakea omakoti- ja paritalojen omistajat, kerros- ja rivitaloyhtiöt sekä valtion tuella rahoitettuja vuokra-asuntoja ja asumisoikeusasuntoja omistavat yhteisöt, joille myönnetään perusparannuskorkotukilainaa. Avustusta voitaisiin myöntää 1.10.2019 alkaen syntyneisiin korjaushankkeen suunnittelukustannuksiin ja 1.1.2020 alkaen syntyviin korjauskustannuksiin. Avustushakemus liitteineen tulisi toimittaa ARAlle ennen korjaustöiden aloittamista.

Avustusta jopa tuhansia euroja asuntoa kohti

Avustusta voisi saada enintään 20 % korjaustyön arvonlisäverottomista kustannuksista. Kokonaiskustannuksiin voitaisiin laskea kaikki korjaushankkeen kustannukset, joihin laskettaisiin myös suunnittelukustannukset sekä esimerkiksi järjestelmien säätö- ja tasapainotuskustannukset.

Ehtona avustuksen saamiselle olisi, että korjaushankkeen lopuksi tulisi voida osoittaa, että rakennuksen energiatehokkuus on parantunut riittävästi avustuksen saamiselle.

Avustusten suuruusluokat vaihtelevat asuinrakennuksen mukaan. Kerros- tai rivitaloon, joka korjattaisiin vähintään 20 % energiatehokkaammaksi kuin voimassaolevat säädökset edellyttävät, voisi saada jopa 4 000 euroa avustusta asuntoa kohti. Vastaavan tukimäärän voisi saada omakoti- tai paritaloon, joka korjattaisiin vähintään 30 % energiatehokkaammaksi.

Avustusta voisi saada jopa 6 000 euroa asuntoa kohti, kun rakennus korjattaisiin lähes nollaenergiatasolle.

Kiinteistöalan vapaaehtoiseen energiatehokkuussopimukseen liittyneet saisivat avustusta 200 euroa enemmän asuntoa kohti, kuitenkin enintään 25 prosenttia hankkeen arvonlisäverottomista kustannuksista.

Eri ratkaisuilla kohti energiatehokkuutta

Rakennuksen energiatehokkuutta voisi parantaa millä tahansa ratkaisuilla. Niitä voisivat olla rakennuksen eristysten parantaminen, aurinkopaneelit tai öljylämmityksestä luopuminen.

”Tarkoituksena on kerätä nyt myös tietoa siitä, millaisilla ratkaisuilla rakennusten energiatehokkuutta halutaan ja voidaan parantaa. Avustusten toivotaan luovan uusia innovaatioita, joilla rakennuksia voidaan korjata mahdollisimman energiatehokkaiksi järkevillä kustannuksilla”, ministeri Mikkonen kertoo.

Hakijan tulisi avustusta hakiessaan esittää rakennusalan ammattilaisen allekirjoittama suunnitelma ja kustannusarvio toimenpiteistä, joilla rakennuksen energiatehokkuutta parannettaisiin vähintään avustuksen edellyttämään tasoon.

Energiatehokkuuden parantuminen laskettaisiin vertaamalla korjaushankkeen jälkeistä energiatehokkuutta rakennuksen rakentamisajankohdan tai viimeisimmän käyttötarkoituksen muutoksen ajankohdan mukaiseen tasoon. Energiatehokkuuden parantuminen täytyisi osoittaa energiatodistuksella.