Ilmastonmuutoksen myötä suurten vesistöjen tulvien ennakoidaan kasvavan, mutta osassa Suomea tulvavaara pienenee.

SYKEn julkaisemassa tuoreessa raportissa arvioidaan, että tulvariski vähenee hieman lyhyellä aikavälillä, mutta kasvaa merkittävästi pitkällä aikavälillä. Tulville altistumista lisäävät väestömuutokset ja talouskasvu. Maa- ja metsätalousministeriön nimeämien Suomen merkittävien tulvariskialueiden kehittymistä vuoteen 2100 arvioitiin SYKEn kehittämällä menetelmällä.

Suomen tulvariskit voivat moninkertaistua

Suomen tulvariskien arvioidaan kaksin- tai kolminkertaistuvat vuoteen 2100 mennessä. Alueelliset erot ovat kuitenkin suuret. SYKE arvioi, että lyhyellä aikavälillä sosioekonomisen kehityksen vaikutus tulvariskiin on merkittävämpi kuin pelkän ilmastonmuutoksen vaikutus.

”Väestömuutoksen vaikutus koko Suomen tulvariskiin kokonaisuutena on pieni, mutta väestön ikääntymisen myötä sosiaalinen haavoittuvuus kasvaa monilla alueilla”, toteaa tutkija Maija Tiitu SYKEstä.

Useilla vesistöalueilla tulvavaara pienenee ilmastonmuutoksen seurauksena. Pitkällä aikavälillä SYKE arvioi kuitenkin ilmastonmuutoksen kasvattavan tulvariskiä erityisesti merenrannikolla. Meritulvakohteillakin väestömuutos on vielä noin 2050 asti merkittävämpi riskitekijä, mutta vuosisadan lopulle mennessä ilmastonmuutoksen vaikutus vuosivahingon odotusarvoon näyttää nousevan talouskasvun kanssa yhtä merkittäväksi tekijäksi.

Maankäytön suunnitelulla ennakoiva vaikutus

Moniin muihin maihin nähden Suomen tulvariskit ovat vähäisiä useiden virtaamia tasaavien järvien ja hyvän tulvariskien hallinnan ansiosta. Uusimpien arvioiden perusteella tulvista aiheutuisi todennäköisesti vuosittain noin 30 miljoonan euron suorat vahingot ja yli 500 asukkaan koti kastuisi, jos mitään tulvanaikaisia toimenpiteitä ei toteutettaisi.

Verkkopalvelussa www.ymparisto.fi/tulvaindikaattorit voi katsoa tarkemmin, miten eri alueet ja skenaariot eroavat toisistaan. Sen avulla voi arvioida esimerkiksi ilmastonmuutoksen merkitystä suhteessa väestömuutokseen ja talouskasvuun eri vuosina ja eri skenaarioilla.

”Jotta Suomen tulvariskien hallintaa voitaisiin tehostaa, pitäisi jatkossa varautua ennakoivasti tuleviin riskeihin esimerkiksi maankäytön suunnittelussa”, sanoo SYKEn kehitysinsinööri Antti Parjanne.

”Skenaarioihin sisältyy paljon epävarmuuksia. Tuloksia ei kannatakaan käyttää sellaisenaan tulevaisuuden suunnittelun lähtökohtana, vaan enemmänkin varautumisen tukena sekä herätteenä tarkempiin alueellisiin arvioihin”, Parjanne toteaa