”En oikeastaan edes välittänyt rakennuksista. Niitähän saa aina remontoitua ja uusittua”, kertoo tuore mökkeilijä Mikke Biström keväällä löytämästään mökistä. Hänelle ilmansuunta, ranta ja maisema olivat tärkeintä, niitä kun ei saa muutettua.

Mikke ja Elina Biströmiä kohtasi viime keväänä uskomaton onnenpotku. Alkuun ei tietenkään siltä tuntunut. Thaimaahan Miken viisikymppisten kunniaksi varattu matka oli juuri koronan vuoksi peruttu. Harmitti tietysti.

Mikellä oli keväisin tapana katsella mökki-ilmoituksia. Edellisessä elämässään hänellä oli ollut varsin mukava kesäpaikka, mutta Elinan kanssa lomat oli tähän asti vietetty matkaillen. Nyt kuitenkin vaikutti siltä, että yhteisen vapaa-ajan asunnon hankkimista kannattaisi ryhtyä tosissaan harkitsemaan. Mistä tietäisi, milloin matkustamaan seuraavan kerran pääsisi.

”Kävimme töiden jälkeen ja viikonloppuisin katsomassa useita mökkejä ja tontteja. Ajoimme ympäri Päijännettä ja Saimaata. Tulimme usein takaisin kotiin Vantaalle vasta keskiyön jälkeen”, Mikke muistelee.

Mikään kohde ei kuitenkaan vaikuttanut hitustakaan kiinnostavalta.

Pääsiäisenä Mikke huomasi Kangasniemellä myynnissä olevan kohteen. Esittelykuvat eivät olleen edustavia. Mökin alkuperäinen jo tummunut, hieman tunkkaiselta vaikuttava puusisustus henki 1980-lukua. Omistajan tavarat voideputkiloita myöten olivat kuvissa näkyvissä.

”Kuvien takia moni ostajakandidaatti oli varmaan kohteen ohittanut”, Mikke arvelee.

Mikelle jäi kuitenkin kutina ja hän ryhtyi tutkimaan karttaa tarkemmin. Puulaveden länsirannalla sijaitseva tontti oli kooltaan lähes 6000 neliötä.

Jo tontin takia paikkaa kannatti lähteä katsomaan.

Paljon työtä edessä

Välittäjä tuli kohdetta mielellään esittelemään. Se oli ollut myynnissä jo neljä vuotta.

Selvisi, että mökin oli rakentanut jo edesmennyt Päijänne-tunnelia rakentamassa ollut mies. Häneltä mökin perinyt, jo itsekin hieman vanhempi poika asui hieman liian kaukana.

Mökki sijaitsi pöpelikössä. Elinan ensimmäinen vaikutelma lähes umpeen kasvaneesta tontista ei ollut rohkaiseva, mutta Mikke näki siinä mahdollisuuksia.

Kokonaisuuteen kuului jyrkkärinteinen tontti, 1980-luvun alussa rakennettu ja kertaalleen laajennettu 62 m2:n hirsimökki, useita ulkorakennuksia ja mikä parasta: aivan rantaviivassa sijaitseva, vuonna 1966 käyttöön otettu saunamökki.

Nykyisin rantasaunaa tai saunamökkiä ei enää saa rantaviivaan kiinni rakentaa. Kunnasta riippuen saunarakennuksenkin etäisyyden rantaviivasta tulee olla vähintään kymmenen tai jopa 40-50 metriä. Rantarakentamista koskevat määräykset koskevat uudisrakentamista. Siksi vanhat, 1950-60 -luvulla rakennetut vesirajaa viistävät saunat ovat omistajilleen kullan arvoisia. Niitä ei tarvitse purkaa, sen kun pitää kunnossa.

Tuulinen ja pilvinen sää ei lähes umpeen kasvaneella tontilla sijaitsevaan mökkiin tutustumiselle ollut paras mahdollinen. Tunnelma mökissäkään ei ollut aurinkoinen, sillä katto tuntui pieni-ikkunaisessa tuvassa jäävän kovin matalalle. Elinaa epäilytti edelleen.

Mikke oli kuitenkin aivan myyty – ei suinkaan mökin, vaan tontin profiilin, maiseman ja hyvän puuston vuoksi.

”En oikeastaan edes välittänyt rakennuksista. Niitähän saa aina remontoitua ja uusittua”, hän tunnustaa. ”Ilmansuunta, ranta ja maisema ovat tärkeintä. Niitä kun ei saa muutettua.”

Eikä se mökkikään tarkemmin ajatellen toivoton tapaus ollut, vain liian vähälle käytölle jäänyt. Sisäilma tuoksui hyvältä. Ikkunat suurentamalla tilaan saisi paljon lisää valoa ja pinnat maalaamalla raikkautta.

Välittäjän lähdettyä Elina ja Mikke tulivat vielä kahdestaan takaisin fiilistelemään paikkaa. Mikestä tontti vaikutti edelleen aivan mahtavalta. Hän tiesi, että mökin eteen, järvimaisemaan voisi rakentaa suuren terassin. ”Ryhdyin jo mielessäni suunnittelemaan, mitä kaikkea täällä voisi saada aikaan.”

Mitä Mikke ja Elina tekivät mökille? Lue koko artikkeli TM Rakennusmaailmasta 5/21 tai digilehdestämme.

 

Rutkasti uutta pintaa

Tilastokeskuksen mukaan Suomessa on yli puoli miljoonaa kesämökkiä. Eniten niitä on Kuopiossa, Mikkelissä, Paraisilla, Lohjalla ja Savonlinnassa. Kesämökkien koronan vuoksi kasvanut kysyntä on ensi kertaa vuoden 2011 kääntänyt maan keskihinnat nousuun. Kaava-alueilla keskihinta on noussut 90 000 euroon.

Mökkeilijät – erityisesti mökkejään remontoivat, ovat monin tavoin hyödyksi mökkipaikkakunnan taloudelle. Kuten Biströmit, he mielellään työllistävät paikallisia ammattilaisia ja hankkivat tarvikkeet läheisistä rautakaupoista ja erikoisliikkeistä, jos suinkin mahdollista. Biströmit keskittivät ostoksensa K-Rauta Kangasniemeen.

Rautakaupoissa koronavuosi näkyi voimakkaana paitsi kuluttaja- myös yritysmyynnin kasvuna. K-Raudoista viime vuoden huhti-toukokuun aikana myydyillä terassilaudoilla olisi voinut rakentaa polun Suomesta Yhdysvaltoihin. Ulkomaaliakin koronavuonna kului kaksi miljoonaa litraa, mikä vastaa 64 000 rintamamiestalon maalausta kahteen kertaan.