Tuplalaatta- eli kaksoisbetonilaattarakennetta on käytetty rakennuksissa yleisimmin 1960–80-luvuilla. Rakenteeseen liittyy riski joko maaperäkosteuden siirtymisestä rakenteeseen tai lämmöneristyksen materiaali on riskialtis. Myös väliseinien alaosien riskialtteimmat toteutustavat ajoittuvat yleisimmin 1960–80-luvuille.

Kaksoisbetonilaattarakenteessa sekä lattiapinnan alapuolelta alkavissa väliseinissä yleisimmät vaurioiden aiheuttajat ovat putkistojen vuodot alapohjassa sekä maaperän kosteuden siirtyminen betonilaatan kautta yläpuolisiin alapohjan lämmöneristeisiin tai väliseinien alaosiin.

Rakenteiden vaurioita tai kosteusrasitusta voivat myös aiheuttaa märkätiloista vedeneristyksien tai kosteussulkujen puutteet tai lattiakaivojen epätiiveyskohdista pääsevä kosteus.

Tuplalaatta voi olla riskialtis

Kaksoisbetonilaattarakenteessa maanvaraisen tai kantavan betonilaatan yläpuolella on lämmöneristys sekä pintalaatta. Rakenne on erityisen riskialtis, jos lämmöneristeenä on lastuvillasementtilevy (ns. Toja-levy) tai mineraalivilla, tai jos rakenteeseen on sijoitettu putkistoja. Riskiä pienentävät alemman betonilaatan alapuolinen lämmöneristys sekä kapillaarikatkokerros alemman laatan alla.

Rakenteen vauriot aiheutuvat usein putkistojen vuodoista tai kosteuden siirtymisestä maaperästä pohjalaatan kautta lämmöneristeeseen sekä pohjalaatan yläpuolelta alkavien seinien alaosiin. Lisäksi rakenteeseen voi tulla kosteusrasitusta myös kantavissa betonirakenteisissa alapohjissa, mikäli ryömintätilan olosuhteet ovat puutteelliset.

Erityisesti putkistojen vuodot voivat aiheuttaa rakenteessa laajoja vaurioita, koska vuodoista vesi voi levitä eristetilassa ja pohjalaatan yläpinnalla laajalle alueelle ennen kuin vuoto havaitaan. Alapohjarakenteen lisäksi putkistojen vuodot aiheuttavat vaurioita ulko- ja väliseinien alaosiin.

Kaksoisbetonilaattarakenteessa voi esiintyä vaurioita, vaikka rakenteen lämmöneristeenä on polyuretaani tai polystyreeni, mikäli putkistot vuotavat tai maaperästä rakenteisiin siirtyvä kosteusrasitus on suurta ja kestää pitkään.

 

Väliseinien alaosat

Kun rakennuksessa on alapohjana kaksoisbetonilaattarakenne, alkavat väliseinien alaosat usein pohjalaatan yläpinnalta eli lattiapinnan alapuolelta. Yleisimmin pohjalaatan päältä alkavat kantavat väliseinät, mutta myös kevyet väliseinät voivat alkaa samalta kohdalta. Väliseinien alaosat voivat toki alkaa lattiapinnan alapuolelta, vaikka rakennuksessa olisi myös muun tyyppinen alapohjarakenne.

Erityisen yleisiä muissa alapohjarakenteissa lattiapinnan alta alkavat väliseinät ovat pari- ja rivitaloissa huoneistojen välisissä seinissä sekä omakotitaloissa porrastuksien kohdilla sekä autotallien ja asuintilojen välisissä seinissä.

Yleisimmin lattiapinnan alapuolelta alkavia väliseiniä on 1960–80-luvun rakennuksissa, mutta näitä riskialttiita väliseinärakenteita voi olla myös uudemmissa rakennuksissa.

Suurimpana riskinä lattiapinnan alapuolelta alkavissa väliseinissä on maaperäkosteuden siirtyminen seinän alaosan rakenteisiin, mutta myös kosteuden tiivistyminen voi aiheuttaa vaurioita rakenteisiin. Jos rakennuksessa on myös kaksoisbetonilaattarakenne ja väliseinät alkavat pohjalaatan yläpuolelta, kohdistuvat muutkin alapohjarakenteeseen liittyvät riskit myös väliseinien alaosien rakenteisiin.

Rakenteiden riskien pienentäminen

Kaksoisbetonilaattarakenteessa putkistojen vuotoriskejä voidaan pienentää uusimalla rakenteeseen sijoitetut putkistot ennen vuotoja. Vesivuotovahinko­jen aiheuttamaan laajuutta voidaan rajoittaa seuraamalla lämmitysjärjestelmän painetta ja vedenlisäämisen tarvetta järjestelmään sekä seuraamalla vesimittaria, kun vettä ei käytetä.

Väliseinien alaosien sekä alapohjarakenteiden kosteusrasitusta voidaan pienentää huolehtimalla rakennuksen ulkopuolisen kosteuden hallinnan toimivuudesta. Tähän kosteudenhallintaan kuuluvat muun muassa salaojajärjestelmä, kattovesien poisjohtaminen, maapintojen kallistukset, kasvillisuus rakennuksen vierustoilla sekä perusmuurin vedeneristys ja täyttömaan laatu.

Alapohjan ja perustuksien alapuolisen täyttömaan laadulla on suuri merkitys rakenteiden kosteusrasitukseen, mutta täyttömaiden vaihtaminen perustuksien tai reunavahvistetun alapohjan betonilaatan alta ei ole järkevästi mahdollista.

Artikkeli on julkaistu TM Rakennusmaailmassa 2/22. Lue koko artikkeli digilehdestä.

Lue lisää:

Ryömintätilallisissa alapohjissa on riski kosteusongelmaan

Rakenteen tekniset käyttöiät

Kaksoisbetonilaattarakenteisen alapohjan, jossa on lämmöneristeenä mineraali­villa, tekninen käyttöikä normaalissa rasituksessa on 40–50 vuotta.

Putkistoissa tekniset käyttöiät normaalissa rasituksessa ovat materiaalien mukaan:

– viemäriputket 40–50 vuotta,

– vesijohdot 40–50 vuotta,

– galvanoidut teräsputket ovat saavuttaneet jo teknisen käyttöikänsä ja

– kupariputket vedeneristämättömässä alapohjarakenteessa 20 vuotta.

Puukoolatuissa alapohjissa havaittu vaurioita kuntotarkastuksissa

Tiedot kaksoisbetonilaatta- sekä väli­seinärakenteista on kerätty vuosina 2016–2020 tehdyistä noin 15 000 Asuntokaupan kuntotarkastuksen tiedoista. Rakenteiden vaurioista tulee ottaa huomioon, että kuntotarkastuksessa rakenteita tarkastellaan pääosin aistinvaraisin havainnoin ja näkyviltä osilta. Kaksoisbetonilaattarakenteeseen ei tehdä rakenneavauksia kuntotarkastuksessa, koska betonirakenteiden rakenneavaukset eivät kuulu tarkastuksen sisältöön.

Kaikista näistä rakennuksista noin 6 prosentissa oli alapohjassa kaksoisbetonilaatta sekä noin 7 prosentissa väli­seiniä, jotka alkavat lattiapinnan alapuolelta. Näissä väliseinissä todettiin vaurioita yli 10 prosentissa ja lisätutkimustarve oli noin 35 prosentissa kohteista. Yleisimmin kyseisiä riskialttiita rakenteita esiintyi 1960- ja 1970-luvuilla rakennetuissa taloissa, joista noin 16 prosentissa oli kaksoisbetonilaattarakenne ja 20 prosentissa väliseinät alkoivat lattiapinnan alapuolelta.