Saunomisen vaikutus stressin lieventämiseen ja sydänterveyteen on merkittävä. Tämä on lääketieteellisesti todistettu kardiologi Jari Laukkasen johtamassa, Itä-Suomen yliopistossa julkaistussa tutkimuksessa. Vaikka liikunta joinain päivinä jäisikin väliin, saunomisesta ei kannata laistaa.

Saunomisen terveysvaikutukset ovat osittain samankaltaiset kevyen liikunnan kanssa. Paras hyöty saadaan kuitenkin yhdistämällä saunominen liikunnalliseen elämäntapaan.

”Kehossa tapahtuu monenlaisia muutoksia lämmön vaikutuksesta: sen lämpötila nousee, verenkierto vilkastuu ja verisuonet laajenevat, jolloin sydän työskentelee tehokkaammin. Verisuonet myös laajenevat ja muuttuvat joustavammiksi. Saunassa verenkierto ohjautuu iholle lämmönsäätelyn vuoksi ja iho hikoilee. Sauna kuormittaa verenkiertoelimistöä, kuten fyysinen rasitus muutenkin”, Laukkanen kertoo.

Eniten vaikutusta verenkiertoon

Tutkimuksessamme ilmeni, että 4–7 kertaa viikossa saunovien riski sairastua sydän- ja verenkiertoelinsairauksiin väheni peräti 63 %.

Saunominen vaikuttaa Laukkasen mukaan kehossa eniten verenkiertoon ja siten myös terveysvaikutukset kohdistuvat voimakkaimmin niihin asioihin, joihin verenkiertoelimistöllä on suurin merkitys.

”Saunominen laskee verenpainetta vielä hyvän aikaa saunasta poistulon jälkeenkin. Alhaisempi verenpaine taas vaikuttaa positiivisesti moniin seikkoihin, kuten aivojen terveyteen.

Pian julkistettavassa jatkotutkimuksessa paneuduttiin syvemmälle saunomisen ja stressitason alenemisen yhteyteen. Tulokset osoittavat, että sykevälivaihtelu laajenee saunovilla ja kehon stressitaso siten laskee.

”Saunominen on ehdottomasti yksi niistä asioista, joilla on myönteisiä vaikutuksia. Se hoitaa sydäntä, vähentää stressiä ja parantaa unen laatua. Saunominen tukee hyvinvointia, mutta sen lisäksi tarvitaan riittävästi liikuntaa, hyvää ravintoa ja unta”, Laukkanen sanoo.