Suomalaisten asenteet tuulivoimaa kohtaan ovat suopeat. Hitaat ja epäyhtenäiset lupaprosessit hidastavat kuitenkin tuulivoimarakentamista.

Tuulivoimayhtiöiden yhteenliittymä Voimaa Tuulesta tutki suomalaisten näkemyksiä liittyen sähköntuotantoon ja tuulivoimaan. Loka-marraskuussa toteutettuun tutkimukseen vastasi tuhat suomalaiseta.

Tuulivoimaloiden määrä on lisääntynyt Suomessa merkittävästi. Vuoden 2009 lopussa Suomessa oli 118 tuulivoimalaa, kun vuoden 2018 lopussa Suomessa oli 700 tuulivoimalaa.

Positiivinen tuuli

Kun suomalaisilta kysyttiin, miten lisääntyneet voimalat ovat vaikuttaneet omaan elämääsi, 16 prosenttia suomalaisista vastasi positiivisesti ja 63 prosenttia vastasi, ettei tällä ole ollut vaikutusta. Vain 5 prosenttia suomalaisista koki asian negatiivisena.

”Suhtautuminen tuulivoimaan muuttuu koko ajan positiivisemmaksi ja kyselyn tuloksista ilmenee, ettei voimakkaasti lisääntynyt tuulivoima ole vaikuttanut suomalaisten elämään negatiivisesti, kertoo Voimaa Tuulesta -yhteenliittymän edustaja Seppo Savolainen.

Tuulivoimaa pidetään hyvänä asiana, koska se korvaa fossiilisia energianlähteitä ja hidastaa ilmastonmuutosta. Suomalaiset katsovat tuulivoiman hyödyksi myös sen, että tuulivoimalla pystytään tuottamaan sähköä halvemmalla kuin muilla energialähteillä. Kolmanneksi tärkein syy kannattaa tuulivoimaa oli tuulivoiman tuomat verotulot kunnille sekä työllisyysvaikutukset.

”Suomalaisten positiivinen suhtautuminen tuulivoimaan näkyy myös tuulivoimarakentamisessa. Kun vuonna 2019 tuulivoiman osuus kotimaisesta sähköntuotannosta oli 9 prosenttia, niin vuonna 2023 tämä luku tulee olemaan noin 20 prosenttia”, Savolainen arvioi.

Tuulivoima tuottaa tehokkaasti myös talvella

Moni uskoo tuulivoiman olevan tuottavaa vain kesäaikaan. Fingridin tuulivoiman tuotantotilastojen mukaan vuoden 2019 tammi- ja maaliskuussa tuulivoimatuotannon keskiarvo oli 841 megawattia tunnissa, kun elo-lokakuussa keskiarvo oli 581 megawattia tunnissa. Lisäksi tuulivoima saavutti tammikuussa 2020 tuotantoennätyksensä ja tuotti sähköä keskimäärin 1 199 megawatin teholla.

”Perusperiaate on, että talvella tuulee paljon. Lisäksi kylmä ilma on tiheämpää kuin lämmin, mikä lisää tuulivoimatuotantoa kylminä kuukausina. Talvella myös kulutetaan eniten sähköä, joten tuulivoima sopii siitäkin syystä mainiosti meille Suomessa”, Savolainen havainnollistaa.

Lisäksi vain joka neljäs suomalainen tietää, että Suomessa on kannattavaa tuottaa tuulivoimaa ilman valtion tukia.

Huoli eläimistä ja luonnosta

Suomalaisten suurimmat tuulivoimaan liittyvät huolet kohdistuvat eläimiin ja luontoon. Tuulivoiman vaikutuksista eläimiin oli huolissaan 24 % vastaajista, ja miltei yhtä moni oli huolissaan luonnon ja ympäristön puolesta.

Vain 15 prosenttia oli huolissaan tuulivoiman terveysvaikutuksista. 12 prosenttia vastanneista taas koki, ettei tuulivoima ole hyvin sovitettavissa suomalaiseen maisemaan.

”Tuulivoimahankkeiden suunnittelu- ja lupaprosesseissa käydään läpi tuotannon vaikutukset paikalliseen luontoon ja eläimiin sekä maisemavaikutukset. Se, että huolista huolimatta valtaosa suomalaisista kannattaa tuulivoimaa osoittaa, että hankkeiden suunnittelussa paikallisella tasolla on onnistuttu”, Savolainen kertoo.

Viivästykset tuulivoimaloiden rakentamisessa johtuvat Savolaisen mukaan valitusten hitaasta käsittelystä sekä eri kuntien ja viranomaisten epäyhtenäisestä toiminnasta eri puolilla Suomea.

”Lupien ja valitusten käsittelyprosessia pitäisi tehostaa standardisoimalla käsittelyä.”