Talo on kieltämättä erikoinen. Sinne johtava polku mutkittelee läpi metsän, kiertää niityn ja johdattaa tulijan eteenpäin keskellä hiljaista luontoa. Vähitellen puiden lomasta pilkottaa siivu tummanpuhuvaa seinää, mutta se katkeaa äkkiä ja katoaa näkyvistä. Hiljalleen rakennuksen muoto alkaa hahmottua, mutta ei se talolta näytä. Ennemminkin joltakin ihan muulta. Onko se siirtolohkare?

Näin rakennuksen pääsuunnittelija, arkkitehti Kivi Sotamaa Ateljé Sotamaasta haluaakin tulijan ajattelevan. Kun hän yhdessä muotoilija-siskonsa Tuulin kanssa suunnitteli uniikkia Meteoriitti-taloa, hän halusi luoda sen rakennuspaikasta ja muodosta tunnelman, kuin talo olisi pudonnut taivaalta keskelle metsää, juuri tähän paikkaan eikä minnekään muualle.

“Halusin, että talo toimii yhteydessä luontoon, että se paljastuu tulijalle vähitellen”, kertoo Kivi Sotamaa.

Useita designtaloja suunnitellut Sotamaa suunnitteli Meteoriitin alun perin vierastaloksi koulutusteknologiaa tarjoavan ThingLinkin perustajan ja toimitusjohtajan Ulla-Maaria Koivulan suvun maille Pohjois-Karjalaan. Kun yrityksen Kalifornian-pääkonttorin alueella kärsittiin mittavista maastopaloista ja koronapandemian vakavuus keväällä paljastui, päätti Koivulan perhe asettua asumaan ja etätöihin Kontiolahdelle. Vierasmajasta tulikin koti lapsiperheelle.

CLT mahdollistaa haastavat muodot

Meteoriitti on valmistettu kokonaan CLT-massiivipuulevyistä. Sen muoto on syntynyt digitaalisen suunnittelun avulla. Tekninen mitoitus, CLT-levyjen paksuudet sekä lujuus- ja liitosmitoitukset on laskettu Robot-ohjelmistolla.

“3D-mallinnus on ollut prosessissa avainasemassa. Rakennuksen osat on pitänyt yhteensovittaa täydellisesti. Jokainen elementti on numeroitu ja toimitettu rakennuspaikalle oikeassa järjestyksessä. Logistiikan organisoiminen onkin ollut äärimmäisen tärkeää”, kertoo Meteoriitin rakennusteknisestä suunnittelusta vastanneen Vahanen Suunnittelupalvelut Oy:n toimitusjohtaja Ahti Rantonen.

Elementit on valmistanut Hoisko CLT ja asentanut Lahden Puurakentajat. CLT valikoitui rakennusmateriaaliksi sen kustannustehokkuuden ja estetiikan ansiosta.

“CLT leikataan digitaalisesti, joten siitä on mahdollista tehdä rakennusteknisesti haastavia ja yksilöllisiä rakennuksia”, Kivi Sotamaa tarkentaa.

Elementit on koottu yhteen ruuviliitoksilla.

“Meteoriitin rakennustyö onkin ollut melkein lähempänä venerakentamista kuin perinteistä talorakentamista”, Ahti Rantonen kuvailee.

Toppatakki talolle

Meteoriitti on ulkoa musta, mutta sisällä sen seinä- ja lattiapinnat ovat vaaleaa puuta. Talon rakenteissa ei ole yhtään muovia tai mitään materiaalia, joka voisi homehtua.

Rakennuksen lämmöneristystä on parannettu ulkokuoren suurella ilmavälillä, ilmaeristystila riittää pitämään pakkasen loitolla.

Ajatuksena on ollut tehdä talolle toppatakki: ulkokuoren ja sisäkuoren väliin on jätetty jatkuva ilmaeristystila, jossa mahtuu liikkumaan ja jonka kautta esimerkiksi kolmannen kerroksen hätäpoistumistie on järjestetty. Talotekniikka ja sähköjärjestelmät on sijoitettu ulko- ja sisäseinien väliin, jolloin huollettavuus on helppoa.

“Talotekniikka asennettiin sisäkuoren ulkopuolelle, ja talon ulkokuori rakennettiin kaiken päälle. Ilmatilaan on asennettu kosteusanturit, joiden avulla tilaa voidaan tarkkailla. Jos kosteutta jostakin syystä kertyisi, sitä voidaan säätää ilmatilan pohjalla olevien venttiilien avulla”, Sotamaa kertoo.

Meteoriitin ilmanvaihto on painovoimainen, ja lämmityksen hoitaa ilmalämpöpumppu.

Sisätilat limittyvät toisiinsa

Meteoriitin korkeus on 12 metriä. Monitahokkaan muotoisen rakennuksen keskellä on korkea tila, jonka huipulla on tähtitaivasnäkymän avaava kymmenen neliön kattoikkuna. Ikkunan alle, seitsemän metrin korkeuteen on ripustettu katamaraaniverkko. Siellä kelluessa voi ihailla tähtitaivasta ja antaa ajatuksen lentää.

“Halusin luoda sisälle alhaalta ylös jatkuvan tilan. Rakennus on sisätiloiltaan hyvin intiimi ja ihmisen mittakaavassa. Se on kuin kudelma tiloja, jotka aukeavat toisiinsa”, Sotamaa kuvailee.

Vaikka talossa ei olekaan perinteistä huonejakoa, löytyvät sieltä kaikki asumiseen tarvittavat toiminnot. Täysin varusteltu keittiö sijaitsee alakerrassa, kylpyhuoneet ja wc:t yläkerroksissa. Makuutilat muotoutuvat omiksi intiimeiksi sopukoiksi.

“Vaikka talo onkin ulkoa yksinkertainen, on se sisältä monisyinen”, tarkentaa Sotamaa.

Puu saa ahavoitua

 

Talossa on kaikkiaan kaksitoista ikkunaa, jotka eivät välttämättä ulkoa katsottaessa heti ensisilmäyksellä näy. Suurimmissa ikkunoissa on sähkölämmitys. Kattoikkuna on samassa tasossa ulkokuoren kanssa, ja ikkunan ympärillä on kosteutta läpäisemätön kumibitumi. Taitteiden päälle asennettiin vielä syksyllä saumateippi.

Talon katto on umpipuuta, joka on käsitelty Rubio Monocoat -öljyllä. Käsittelyn ansiosta vesi ei imeydy sen pintaan, vaan helmeilee siitä pois.

“Ajatuksena on, että puu kuivuu ja kostuu, ja ahavoituu ajan myötä kauniisti”, Sotamaa kuvailee.

60 tonnia hiilidioksidia

CLT:tä on viime vuosina käytetty paljon julkisten rakennusten kuten koulujen ja päiväkotien rakentamisessa. Vahasellekin on kertynyt jo kokemusta usean CLT:stä tehdyn kohteen rakentamisessa.

CLT:n hyödyt ovat monipuoliset, eivätkä terveellisyys ja turvallisuus ole niistä vähäisimpiä. Puurakentaminen sitoo paljon ilmasta peräisin olevaa hiilidioksidia ja tuottaa vähemmän päästöjä kuin muu rakentaminen. Meteoriitinkin materiaaleihin on sidottu lähes 60 tonnia hiilidioksidia. Keskiverto suomalainen puinen omakotitalo sitoo puurakenteisiinsa noin 25 tonnia hiilidioksidia. Hiili säilyy rakenteissa parhaimmillaan satoja vuosia.

“CLT on erinomainen materiaali, jota pitäisi käyttää sellaisenaan eikä vuorata kipsilevyllä. Meteoriitissa puu on jätetty kauniisti näkyviin niin sisällä kuin ulkona”, Ahti Rantonen kertoo.

Rantosen mukaan meillä on vielä paljon opittavaa CLT:n käytöstä ja käyttäytymisestä.

”Esimerkiksi Saksassa CLT-rakennuksen rungon annetaan kastua pystytyksen aikana, vasta sen jälkeen sen päälle rakennetaan suojaava katos. Rakenteiden annetaan kuivua hupun suojassa”, Rantonen kertoo.

“Puu kyllä kestää vettä, kunhan sitä opitaan käyttämään oikein.”

Rantonen on mielissään yhteistyöstä Ateljé Sotamaan kanssa.

“Taiderakennusten rakenteita emme kovin usein pääse suunnittelemaan, joten Meteoriitti oli meille rakennusteknisesti poikkeuksellinen tilaisuus. Toivottavasti vastaavia huippusuunnittelua edustavia uniikkeja arvokohteita rakennetaan tulevaisuudessa yhä enemmän sekä Suomeen että muualle maailmaan.”

Paluu vanhaan

Vaikka Meteoriitti on uniikki rakennuskohde, on se myös koti. Koivulan perheelle se on mahdollistanut hyvän elämän puitteet.

“Innoitus ainutlaatuisen puutalon rakentamiseksi tänne Kontiolahdelle kumpusi lähellä sijaitsevan Kolin jylhistä kalliomaisemista ja valtavasta määrästä siirtolohkareita, jotka auttoivat Suomen puolustusta talvisodassa”, Ulla-Maaria Koivula kuvailee.

“Meteoriitti on meille luova tila, etätyötoimisto ja harrastus- ja yhdessäolopaikka. Ennen vanhaan perheet kokoontuivat tupaan, joka on vaakasuora tila; nyt kokoonnumme vuorovaikuttamaan toistemme ja ympäröivän luonnon kanssa pystysuorassa tilassa.”

Artikkeli on julkaistu TM Rakennusmaailmassa 12/20.

Meteoriitti

Pientalo: rakentamisvuosi 2019

Rakennusmateriaali: CLT

Perustukset: maanvarainen betoniantura

Arkkitehti: Kivi Sotamaa, Ateljé Sotamaa

Rakennesuunnittelu: Vahanen Suunnittelupalvelut Oy

Urakoitsija: Lahden Puurakentajat ja Joen Kodin Rakentajat

CLT-toimittaja: Hoisko

Sähkösuunnittelu: Sähkö Kuronen

LVI-suunnittelu: Nikkarituote