Huonosta sisäilmasta kärsii yhä useam­pi omakotiasukas. Erittäin yleinen syy huonoon sisäilmaan on yksinkertaisesti riittämätön ilmanvaihtuvuus.

Huonoon sisäilmaan tottuu valitettavan helposti. Asukas ei tunkkaisuutta itse välttämättä huomaa, mutta ulkoa sisään tuleva vieras sen kyllä havaitsee – vaikka ei ehkä kehtaa mitään sanoakaan.

Monen painovoimaisella ilmanvaihdolla varustetussa talossa asuvan aamuiseen väsymykseen, ajatustoiminnan kankeuteen ja päänsärkyyn voi syyksi paljastua makuuhuoneen liiallinen hiili­dioksidipitoisuus. Sitä kannattaa epäillä, jos huoneen ovi pidetään öisin kiinni ja ilma aamuisin haisee kovin ”käytetyltä.” Yön aikaisen hiilidioksidipitoisuuden voi mitata olosuhdemittareilla, joita voi sekä vuokrata että ostaa myös kotikäyttöön.

Sisäilmaluokassa S1 hiilidioksidipitoisuuden enimmäismäärä 750 ppm (tilavuuden miljoonasosaa) tarkoittaa hyvää. Ulkoilmassa hiilidioksidia on noin 400 ppm. Yöllä makuuhuoneessa hiilidioksidipitoisuuden määrä voi kuitenkin nousta jopa 2000 ppm:iin.

Raitista ilmaa ikkunasta – tai jostakin

Aikoinaan raitista ilmaa saatiin taloon kuin taloon kätevästi avaamalla ikkuna ja tuulettamalla. Lämpimään vuoden­aikaan ikkunat pidettiin auki tai raollaan.

Nykyisin uusissa rakennuksissa on useimmiten koneellinen tulo- ja poisto­ilmanvaihto, jonka oikein mitoitettuna, asianmukaisesti käytettynä ja säännöllisesti huollettuna tulisi huolehtia rakennuksen käyttäjien ja asukkaiden riittävästä ilmanvaihdosta ulkoisista ja sisäisistä olosuhteista riippumatta.

Painovoimainen ilmanvaihto oli omakotitaloissa yleisin ilmanvaihtotapa aina 1980-luvulle saakka. Koneellinen poisto­ilmanvaihto alkoi yleistyä 1960-luvulta lähtien. Siinä käytetty ilma poistetaan rakennuksesta puhaltimen avulla keittiöstä ja kylpyhuoneesta. Korvausilman otetaan ulkoilmaventtiilien tai ikkunarakojen kautta.

Metropolia-ammattikorkeakoulussa lehtorina sekä osaamisaluepäällikkönä työskentelevä DI ­Jorma Säteri painottaa, että näitä taloja Suomessa on vielä varsin paljon.

”Joihinkin 1970-luvulla rakennettuihin taloihin korvausilman tulolle ei ollut varsinaisesti suunniteltu reittiä ollenkaan”, hän huomauttaa.

Ilmaa on kuitenkin taloon tullut hata­rien rakenteiden, kuten ikkunoiden kautta ja rakennevuotoina. Niinpä ilmanvaihto on saattanut tuntua toimivan varsin hyvin. Vääristä paikoista sisään tuleva ilma tuntuu vetona.

Remonttivirheistä ongelmia

Viime vuosikymmenellä vanhoissa omakotitaloissa tehtyjen energiatehokkuutta parantavien remonttien aiheuttamia ilmanvaihto-ongelmia on nostettu esiin varoittavina esimerkkeinä suunnittelun puutteesta ja koordinoimattomista toimenpiteistä, joiden vaikutusta ei ole osattu ennakoida.

Ongelmiin törmätään siinä vaiheessa, kun harvan, vetoisan ja kalliisti lämmitettävän talon energiatehokkuutta ryhdytään parantamaan eristystä lisäämällä ja rakenteita tiivistämällä. Korvaus­ilmaa ei enää saada kaikenlaisista raoista eikä ilma enää riitä.

Juuri tästä syystä rakenteiden energiatehokkuutta parantaessa onkin aina erittäin tärkeää kiinnittää huomiota myös vanhan talon ilmanvaihdon toimivuuden varmistamiseen, oli kyseessä sitten painovoimaisella ilmanvaihdolla toimiva tai poistoilmanvaihto­koneella varustettu talo.

Säterin mukaan kuitenkin jo 1980–1990-luvuilla tehtiin paljon remonttivirheitä, joissa korvausilman saantiin ei kiinnitetty huomiota. Lopputulos oli tunkkainen sisäilma. Korvausilmaa tuli taloon suoraan seinän tai välipohjan läpi, antennikaapelien rei´istä tai talo­yhtiöissä naapuriasunnosta.

Apua rako- tai karmiventtiileistä

Ikkunoiden uusiminen energiatehokkaisiin on hyvä tapa parantaa talon asumismukavuutta ja myös säästää energialaskussa. Vanhojen kaksilasisten ikkunoiden kautta häviää jopa 15–20 prosenttia lämmöstä.
Uuden ikkunat oikein asennettuna ovat luonnollisesti erittäin tiiviit.

”Ikkunaremontti saattaakin kärjistää sisäilmaongelmaa, kun korvausilmaa ei pääsekään enää ikkunoiden ja rakojen kautta sisään”, sanoo tuotekehityspäällikkö, DI Jorma S. Tiiri Domlux-ikkunoita valmistavasta Domus Yhtiöt Oy:stä.

”Asentamisen ammattitaitoon onkin kiinnitettävä erityistä huomiota, ettei aiheuteta ilmavuotoja karmien ja rakenteiden välille”, Fenestra ikkunoiden myyntipäällikkö Aki Keinänen painottaa.

Viimeistään ikkunaremontin yhteydessä onkin mietittävä talon korvausilman riittävyyttä.

Onneksi korvausilmaa voidaan ottaa taloon hallitustikin ja näin sen laatu on takuulla rakojen ja rakenteiden läpi tullutta ilmaa parempi. Vaihtoehtoina ovat muun muassa ikkunan tai oven tilkerakoon asennettavat korvausilmaventtiilit, tuloilma­ikkunaventtiilit tai seinäventtiilit.

Ikkunan karmissa olevien rako-tai karmiventtiilien tarkoituksena on huolehtia korvausilman tuomisesta taloon, jossa on painovoimainen ilmanvaihto tai poistoilmanvaihto. Ilman virtausta voidaan säätää vivusta automaattisesti tai käsin. Venttiileihin voi saada erilaisia lisätarvikkeita suodattimista aina äänenvaimenninyksiköihin.

Edullisimmat rakoventtiilit maksavat ikkunan hankinnan yhteydessä alle 50 euroa.

Tiirin mukaan venttiilejä tarvitaan normaali-ilmanvaihtoon makuuhuoneisiin ja olohuoneeseen, yksi/makuuhuone, olohuoneeseen yksi tai useampi/10 m2, mutta mitoitukseen vaikuttaa myös talon pohjaratkaisu. Tarvittava ilmamäärä ja ikkunoiden leveys sekä määrä määrittävät venttiileiden koon ja lukumäärän.

Jos ikkunaremonttia tilatessa tuli säästettyä väärässä paikassa ja rako- tai korvaus­ilmaventtiilit jäivät hankkimatta, sellaiset voi yleensä asentaa tai asennuttaa myös jälkikäteen.

Nettirautakaupoissa jälkiasennuksella asennettavat rakoventtiilit maksavat alle 20 € kappaleelta ja pakkauksessa on venttiilin ulko- ja sisäosa kiinnitysruuveineen. Ilmakanavat tehdään poraamalla. Lopputulos ei ole ehkä yhtä siisti kuin tehtaalla asennettu venttiili.

Säteri neuvoo, että ns. tuuletusluukulliseen ikkunaan korvausilmaventtiili on helppo asentaa jälkikäteen. Tuuletusluukullisessa ratkaisussa on suuri, kiinteä ikkuna ja vieressä avattava hyttysverkollinen, mutta läpinäkemätön luukku vieressä.

Näin vähennät venttiilistä tulevaa vetoa

1 Tarkista, voiko venttiiliä suunnata.
2 Sulje eniten vetävä venttiili, anna raitista ilmaa tulla toisesta huoneesta ja pidä huoneiden välinen ovi auki.
3 Siirrä sängyn tai nojatuolin paikkaa vedon tieltä.
4 Tarkista huonelämpötilan taso.
5 Älä sulje ainakaan kaikkia tuloilmaventtiilejä ­kerralla!