Uudiskohteiden hinnat ovat karanneet pienituloisilta ja eläkkeidensä varassa eläviltä vanhuksilta.

Monet ikäihmiset haaveilevat uudesta hyväkuntoisesta kodista lähellä palveluja, kun voimat eivät enää riitä ison talon tai kodin kunnossapitoon. Erityisen hankala tilanne on maaseudulla omakotitalossa yksin asuvalla vanhuksella. Mitä pidemmälle myynti- ja muuttopäätöstä siirtää, sitä vaikeampaa vanhan talon myyminen ja toiveiden mukaisen uuden asunnon hankkiminen saadulla kauppahinnalla on.

”Vanhoihin omakotitaloihin on kertynyt korjausvelkaa usein huomaamatta. Harva leskimummo kykenee yksin huolehtimaan jo edesmenneen miehensä muinoin itse rakentaman ison omakotitalon ja pihapiirin kunnossapidosta. Talon kunto rapistuu ja myytävyys vaikeutuu väistämättä. Vanhojen omakotitalojen kysyntä on muutenkin ollut hiljaista pitkään”, toteaa Sp-Kodin toimitusjohtaja Jukka Rantanen.

Omakotitalojen kauppa on hiipunut Suomessa jo vuosikausia, vuositasolla niitä tehdään noin 12 000 kappaletta. Vielä vuonna 2007 kauppoja tehtiin noin 15 000 kappaletta.

”Kuluneen vuoden tammikuussa käytettyjen omakotitalojen kauppa näyttäisi kuitenkin hieman piristyneen. Toivotaan, että hyvä suuntaus jatkuisi ja kysyntä vilkastuisi pysyvämmin”, sanoo Rantanen.

Vanhojen omakotitalojen varovaiseen kauppaan useita syitä

Vanhojen omakotitalojen myyntiin on vaikuttanut remonttilainan saannin ja ehtojen kiristyminen viime heinäkuussa voimaan astuneen lainakaton myötä. Myynnissä olevan kohteen hyvä kunto on tänä päivänä entistä vahvempi myyntivaltti hyvän sijainnin lisäksi. Kasvava ilmiökaupungistuminen on nähtävissä erityisesti isoissa kaupungeissa. Yhä useampi arvostaa neliöiden sijaan sijaintia, mikä taas näkyy kaupunkiasuntojen hinnoissa.

Lisähaasteita vanhan talon myyntiin tuovat omakotiasumisen viime vuosien aikana tuntuvasti nousseet kustannukset esimerkiksi kiinteistö- ja energiaverojen sekä sähkön hinnan osalta. Myös kertyneestä korjausvelasta johtuvien pakollisten remonttien kustannukset pelottavat potentiaalisia ostajia.

Toiveet ja todellisuus eivät kohtaa

Monen vanhuksen unelma uudesta avarasta kerrostalokodista hissitalossa kaupungin tai taajaman palveluiden ääreltä toteutuu harvoin. Isoja peruskorjauksia vaativasta vanhasta omakotitalosta saatu raha pakottaa tinkimään neliöistä, huoneista, sijainnista ja asunnon kunnosta. Uuden kodin tarjoamaa asumisturvaa ja -mukavuutta ei ehkä saakaan loppuelämän ajaksi. Erityisesti uudiskohteiden hinnat ovat karanneet pienituloisilta ja eläkkeidensä varassa eläviltä vanhuksilta.

”Monet yksinäiset vanhukset ovat loukussa myös isoissa kerrostaloasunnoissa, joiden kunto on päässyt rapistumaan vuosikymmenten saatossa. Vielä jos taloyhtiölläkin on korjausvelkaa ja tulossa on isoja kalliita remontteja, voi olla vaikeaa saada asunto myytyä järkevään hintaan. Ja mitä sillä rahalla saa lähialueelta tilalle, on taas toinen kysymys”, toteaa Rantanen.

Osa vanhuksista halusi asua kerrostalokodissaan elämänsä viimeiset vuodet. He joutuvat ehkä pakon edessä myymään asuntonsa esimerkiksi putkiremontin vuoksi, kun eläke ei riitä remontin lainavastikkeisiin. Silti he joutuvat käytännössä maksamaan putkiremontin asunnon alhaisemman myyntihinnan kautta.

Vanhemmalle ihmiselle oikea hetki vaihtaa asumismuotoa on silloin, kun sekä oma että vanhan asunnon kunto ovat vielä suhteellisen hyvät.

Lue lisää omakotitalokaupan tuoreista näkymistä TM Rakennusmaailman jutusta.