Uudistettu sähkömarkkinalaki hyväksyttiin eduskunnassa elokuun alussa ja voimaan se tuli syyskuun alussa. Kuluttajan kannalta lakiesitys muuttui eduskunnassa sen verran, että nyt mikään ei muutu: hallituksen esityksessä sekä sähkön siirto- että kulutuslaskutuksessa olisi ollut tarjottava erilaisia maksutapoja sähkölaskujen maksamiseen ja maksutapoina olisi ollut tarjottava ainakin laskutusjakson mukaiseen kulutukseen perustuva vaihtoehto sekä kuluttajan arvioituun todennäköiseen vuotuiseen sähkönkulutukseen perustuviin tasasuuruisiin maksueriin perustuva vaihtoehto.

Talousvaliokunta kuitenkin halusi muuttaa pykälää poistamalla maininnat pakollisista maksutavoista, mutta säilyttää kuluttajan valinnanmahdollisuudet. Valiokunnan tarkoitus ilmiselvästi oli pistää sähköyhtiöt ottamaan huomioon myös niiden tarpeet, joille kulutuksen mukainen ajantasalaskutus tuottaisi talvisaikaan kohtuuttoman suuria sähkölaskuja – eli siis suorasähkölämmittäjät. Lausunnon yleisperusteluissa onkin mainittu, että ”valiokuntakäsittelyn yhteydessä on tuotu esille mm. mahdollisuus sähköyhtiöiden ja luottolaitosten väliseen yhteistyöhön, joka mahdollistaisi kustannuksiltaan kohtuullisemmat, tasalaskutusta vastaavat ratkaisut.”

Esimerkiksi Fortum omassa lausunnossaan katsoi, että erilaiset maksutavat pitäisi jättää yhtiöiden itsensä vastuulle, kilpailun välineiksi. Kokoomuksen kansanedustaja, talousvaliokunnan jäsen Harri Jaskari sanoo, että juuri sitä valiokunta tavoittelikin jättäessään pakolliset maksutavat laista pois. Ajatuksena oli, ettei sähköyhtiöiden tarvitsisi palata vanhaan järjestelmään, vaan ne voisivat kehittää uusia, parempia maksuvaihtoehtoja. Sähkölaskun kanssa kamppailevien kansalaisten taloushuolien helpottaminen oli valiokunnan filosofia Jaskarin mukaan.

Nykytilanne säilyy, sanoo Energiamarkkinavirasto

Lopullisessa pykälässä 69 sanotaan, että ”Vähittäismyyjän on tarjottava kuluttajille erilaisia maksutapoja sähkölaskujen maksamiseen. Tarjotuissa vaihtoehdoissa ei saa olla perusteettomia eikä eri asiakasryhmiä syrjiviä ehtoja. Maksutapojen ehdoissa voidaan huomioida eri maksutapojen tarjoamisesta vähittäismyyjälle aiheutuvien kustannusten kohtuulliset erot. Jos vähittäismyyjä tarjoaa kuluttajille ennakkomaksujärjestelmää, on järjestelmän heijastettava riittävästi kuluttajan arvioitua todennäköistä vuotuista sähkönkulutusta.”

Omituiseksi tilanne muuttuu Energiamarkkinaviraston linjauksissa. Muutokset haudataan kokonaan.
”Kyllähän me olemme käyneet keskustelua siitä, miten tilanne nyt pitäisi tulkita, kun laista nimenomaisesti pudotettiin pois nuo maksutapavaihtoehdot. Sen sanamuodot ovat jotakuinkin suoraan direktiivistä, ja liittyvät itse laskuun niin, että jos tarjolla on paperilaskua ja sen rinnalla e-laskua, lain vaatimukset tulisivat täytettyä”, viraston markkinavalvonnan ryhmäpäällikkö Antti Paananen sanoo.

”Miten eduskunnan tahtoa nyt sitten tulkitaan. Kun laista pudotettiin nimenomaisesti vaihtoehdot pois, yhtiöiden ei tarvitse tuoda nykyisten järjestelmien rinnalle mitään uutta, sitä lainsäädäntö ei vaadi. Tilanne siis säilyy sellaisena kuin se nykyisin on”, Paananen sanoo.
Kuluttajan valinnanmahdollisuudet olisi siis turvattu sillä, että halutessaan laskun saa e-laskuna tai Netpostiin. Tämän linjauksen mukaisesti myös Energiateollisuus ohjeistaa jäsenyrityksiään, mutta korostaa myös, että on tärkeää huomioida asiakkaiden erilaiset tarpeet.

Lue aiheesta lisää TM Rakennusmaailman numerosta 8/13, joka ilmestyi 11.9.