Asuntomessuilla Lohjalla Hiidensalmessa esitellään talojen hiilijalanjälkiä ja hiilikädenjälkiä osana messujen Vihreä teko -teemaa. Hiilijalanjälki kertoo, kuinka paljon talo aiheuttaa kasvihuonekaasupäästöjä koko elinkaarensa aikana. Hiilikädenjälki puolestaan antaa käsityksen talon elinkaaren aikaisista positiivisista ilmastovaikutuksista.

Ensimmäisen kerran hiilijalanjälki- ja hiilikädenjälkilaskelmat toteutettiin Asuntomessuilla Tuusulassa 2020. Lohjan messualueella laskelmat tehtiin päivitetyllä rakennuksen vähähiilisyyden arviointimenetelmällä. Laskelmista vastasi Granlund Oy.

”Kun ympäristöministeriö tarjosi mahdollisuutta saada päivitetty menetelmä jo ennen sen julkaisua käyttöön Lohjalla, halusimme ilman muuta tarjota laskelmat kaikille messukohteille”, kertoo Asuntomessujen projektipäällikkö Mirka Härkönen Lohjan kaupungilta.

Laskentamenetelmää on vuoden takaisesta kehitetty osana maankäyttö- ja rakennuslain kokonaisuudistuksen valmistelua. Hiidensalmessa käytetty versio on lausuntokierroksella kesän 2021 aikana. Ympäristöministeriön tavoitteena on, että rakennuksen elinkaaren aikaista hiilijalanjälkeä ohjattaisiin lainsäädännöllä 2020-luvun puoliväliin mennessä.

”Ilmastoselvitys ja kasvihuonekaasupäästöjen elinkaariarviointi pyritään saamaan osaksi kaikkia uudisrakennushankkeita ja laajamittaisia korjaushankkeita. Halusimme aloittaa päivitetyn menetelmän kokeilun juuri Asuntomessuilta, koska tavoitteena on tuoda hiilijalanjäljen arviointi jokaisen pientalorakentajan ulottuville”, erityisasiantuntija Matti Kuittinen ympäristöministeriöstä valottaa uudistuksen tavoitteita.

Vähähiilisyyden arviointi konkretisoi ilmastonäkökulmaa

Asuntomessualueen hiilijalanjälki- ja hiilikädenjälkilaskelmat toteutetaan osana valtakunnallista Canemure-ilmastohanketta, jossa Lohjan kaupunki on mukana omalla osahankkeellaan. Suomen ympäristökeskuksen koordinoima hanke saa Euroopan Unionin Life-rahoitusta.

”Laskelmat tukevat hyvin Lohjan Asuntomessujen Vihreä teko -teemaa ja ilmastonäkökulman tuomista messurakentamiseen. Työ on edennyt erinomaisesti ja otettu hyvin vastaan sekä rakentajaperheiden että talo- ja materiaalitoimittajien keskuudessa”, kertoo Härkönen.

Tulevaisuudessa ilmastoselvitys ja hiilijalanjäljen tarkastelu jo rakennushankkeen suunnitteluvaiheessa antaa kaikille mahdollisuuden tehdä ilmaston kannalta parempia valintoja omissa taloprojekteissaan. Hiidensalmessa vähähiilisyyden arviointi toteutettiin tämän vuoden toukokuussa rakennushankkeiden ollessa jo viimeistä silausta vaille valmiita.

”Laskelmat palvelevat nyt ennen kaikkea messukävijöitä ja kestävästä rakentamisesta kiinnostuneita tahoja. Haluamme tehdä rakennusten elinkaaritarkastelua tutuksi suurelle yleisölle”, Härkönen sanoo.

Tavoitteen on, että tieto kannustaa ihmisiä tekemään vihreitä valintoja omissa taloprojekteissaan ja yrityksiä tuomaan markkinoille ilmastoa ja ympäristöä vähemmän kuormittavia rakennustuotteita ja energiaratkaisuja.

Omakotitalon päästöillä 17 kertaa maapallon ympäri

Hiidensalmessa uusien omakotitalojen hiilijalanjäljen vertailuluvun keskiarvo on 14 kg CO2e/m2/a. Omakotitalon elinkaaripäästöt Hiidensalmessa ovat keskimäärin 106 hiilidioksidiekvivalenttitonnia. Mitä tämä sitten tarkoittaa? Luvut itsessään eivät vielä kerro juuri mitään, jos ei ole syvällisesti perehtynyt rakentamisen ilmastokysymyksiin.

Lohjalla hiilijalanjälkilaskemien tuloksia halutaan tehdä helpommin ymmärrettäväksi. Yksi tapa on suhteuttaa talojen ilmastovaikutukset muihin suomalaisten arjessa syntyviin kasvihuonekaasupäästöihin.

Hiidensalmessa keskiverto omakotitalo tuottaa elinkaarensa aikana suunnilleen yhtä paljon päästöjä kuin 17 kierrosta maapallon ympäri Suomen tieliikenteessä tyypillisellä autolla (689 000 km). Sama matka kertyisi keskivertosuomalaisen työmatkoista, jos työura kestäisi yli sata vuotta.

Suomalaisen vuotuinen hiilijalanjälki on keskimäärin 10,9 tonnia CO2e.1 Luku sisältää asumisen, liikkumisen, ravinnon ja hankintojen synnyttämät päästöt. Kymmenessä vuodessa yksi suomalainen tuottaa siis suunnilleen yhtä paljon kasvihuonekaasupäästöjä kuin keskimääräinen omakotitalo Hiidensalmessa elinkaarensa aikana.

Kuvassa on esitetty esimerkkikohteen merkittävimmät rakennuksen hiilijalanjälkeen vaikuttavat tekijät. Kuva sisältää elinkaaren hiilijalanjäljen ennen käyttöä sekä käytön aikana. Arviointijakson pituus on kuvan esimerkkikohteella 50 vuotta.

Vähäpäästöisiä rakennusmateriaaleja, energiatehokkuutta ja uusiutuvaa energiaa

Hiilijalanjäljen laskennassa huomioidaan rakennuksen koko elinkaari. Rakennusmateriaalit muodostavat tyypillisesti noin puolet talon hiilijalanjäljestä. Rakentamisvaiheen hiilijalanjälki sisältää rakennusmateriaalien kuljetukset työmaalle, työmaan energiankäytön ja jätteet. Suuren osuuden jalanjäljestä muodostaa energiakulutus rakennuksen käytön aikana. Rakennusta tarvitsee myös huoltaa ja osia uusia. Lopuksi hiilijalanjälkeä syntyy rakennuksen purkamisesta ja purkujätteen loppusijoituksesta tai kierrätyksestä.

Asuntomessualueella laskettiin rakennuksen lisäksi rakennuspaikalle oma hiilijalanjälki. Siihen sisältyvät rakennuksen perustukset, pihan rakentaminen ja ulkorakennukset. Tässä julkaisussa messukohteille on esitetty rakennuksen hiilijalanjälki, joka kuvaa rakennusta itseään ilman tontin vaikutuksia.

”Pienimpiin hiilijalanjälkiin päässeissä Lohjan messukohteissa vähähiilisiä vaihtoehtoja on huomioitu kokonaisvaltaisesti. Näissä kohteissa sekä rakennusmateriaalien että rakennuksen käytön energiankulutuksen aiheuttamia päästöjä on pienennetty vähähiilisillä ratkaisuilla”, kertoo Head of Carbon Neutrality Tytti Bruce-Hyrkäs Granlundilta.

Kohteisiin on valittu uusiutuvia materiaaleja kuten puuta tai kierrätysmateriaaleja kuten kierrätysterästä neitseellisen sijasta. Energiankulutuksen aiheuttamia päästöjä on pienennetty hyvällä energiatehokkuudella ja tuottamalla tarvittava energia uusiutuvasti esimerkiksi lämpöpumpulla.

”Erityisen positiivista oli havaita, että vähähiilisten energiaratkaisujen lisäksi materiaalien vähähiilisyyteen on kiinnitetty huomiota useissa kohteissa”, Bruce-Hyrkäs kiittelee.

Hiilikädenjäljen laskennassa huomioidaan esimerkiksi rakennuksen purkamisen jälkeiset kierrätysmahdollisuudet. Näin rakennus toimii elinkaarensa ajan materiaalipankkina. Hiilikädenjälkeä voidaan kasvattaa myös myymällä ulos energiaa tai varastoimalla hiiltä pitkäaikaisesti rakennuksen materiaaleihin, kuten puuhun.

Hyvällä suunnittelulla pienempiä hiilijalanjälkiä

”Oman rakennushankkeen hiilijalanjäljen pienentämiseen on useita keinoja. Suunnittelussa on hyvä huomioida alusta asti vähähiilisyys ja keskustella arkkitehdin tai talovalmistajien kanssa vihreämmistä vaihtoehdoista”, Bruce-Hyrkäs kannustaa.

Yksi keskeinen keino vähähiilisyyteen on tehokkuus. Tehokas tilankäyttö eli rakennuksen koon hillitseminen vähentää materiaalien ja energian tarvetta. Lisäksi lukuisat ratkaisut esimerkiksi talon rakenteisiin, tekniikkaan, kalusteisiin tai pihaan liittyen voidaan suunnitella energia- ja materiaalitehokkaiksi ja sitä kautta vähentää päästöjä.

Rakennusmateriaaleissa voidaan suosia vähähiilisiä vaihtoehtoja kuten puumateriaaleja. Lisäksi monissa tuotteissa on mahdollisuus valita vähähiilisempi vaihtoehto. Esimerkiksi betonituotteissa on valittavana myös vihreää betonia, jonka päästöt ovat jopa 40 prosenttia normaalia alhaisemmat. Myös kierrätysmateriaalia sisältävien tuotteiden käyttö on tehokas tapa vähentää päästöjä. Pitkäikäiset tuotteet vähentävät huolto- ja uusimistarvetta, mikä osaltaan pienentää hiilijalanjälkeä.

Rakennuksen käytönaikaisen energiankulutuksen päästöihin voidaan vaikuttaa parantamalla energiatehokkuutta esimerkiksi hyvällä eristyksellä ja valitsemalla energiatehokkaita laitteita. Esimerkiksi tehokas ilmanvaihdon lämmön talteenotto on tärkeä asia. Kulutettavan energian päästöjä voidaan pienentää suosimalla uusiutuvia energialähteitä, kuten lämpöpumppuja ja aurinkoenergiaa.

Kirjoittaja on Canemure-ilmastohankkeen projektivastaava Lohjan kaupungilla.

1 Lähde: Nissinen A & Savolainen H 2019 (toim.). Julkisten hankintojen ja kotitalouksien kulutuksen hiilijalanjälki ja luonnonvarojen käyttö. ENVIMAT-mallinnuksen tuloksia. 63 s. Suomen ympäristökeskuksen raportteja 15/2019.

Artikkeli on julkaistu TM Rakennusmaailmassa 6/21.