Puutalossahan on ihana asua. Yksi syy tähän on hengitysilma.

Maalaamaton hirsi- tai esimerkiksi mäntypaneeliseinä kykenee sitomaan huoneilmasta kosteutta vesihöyrynä ja luovuttamaan sitä myös takaisin, kun sisäilma muuttuu kuivemmaksi.

Sekä liian kuiva että liian kostea huoneilma tekee ihmisen olon tukalaksi.

Ihan pelkkä maalaamaton mäntypaneeliseinä sitoo kosteutta huoneilmasta. Vuonna 2004 ilmestyneen sisäilmaraportin mukaan muutaman millin pintakerros taltioi kosteutta vesihöyrynä ja tasaa huoneilmaa. Ajan myötä hirret tai puiset paneelit tummuvat, eikä ole ihme, että asukkaat haluavat vaihtelun vuoksi maalata ne esimerkiksi hohtavan valkoisiksi.

Nykyisin sisämaaleina käytetään enimmäkseen vesiohenteisia maaleja, joiden vesihöyrynläpäisevyys voi olla hyvä. Maalaus pitää kuitenkin suorittaa ohjeiden mukaan. Jokainen uusi kerros maalia vähentää puisten rakenteiden kykyä sitoa kosteutta.

Ongelmaksi vesiohenteisessa maalissa tulevat puussa olevat ainesosat, jotka pursuavat vesiohenteisen maalin lävitse ja näkyvät uudenkin maalikerroksen alta tummentumina. Niitä voi yrittää peittää taas uusilla maalikerroksilla, mutta jokainen kerros siis lisää puun höyrynvastusta.

Liuotinpohjainen maali kyllä peittäisi tehokkaasti tummuneenkin puun, ja menneinä vuosina sisätiloissa käytettiinkin liuotinpohjaisia maaleja tai lakkoja, jotka tekivät käsiteltyyn pintaan tiiviin kalvon. Samalla sisäpinnoista hävisi kokonaan kyky sitoa huoneilman kosteutta vesihöyrynä.

Maalipurkin kyljestä ei löydy tietoa

Jos tätä puupinnan hyvää ominaisuutta haluaa hyödyntää, pitää vähintäänkin olla maali, joka on vesihöyryä hyvin läpäisevä, sanoo rakennusfysiikan professori Juha Vinha Tampereen teknillisestä yliopistosta.

”Vesihöyrynläpäisevyys on monella tavalla tärkeä tieto, joka pitäisi olla maalin tuoteselosteessa saatavilla. Ihme, ettei sitä ole”, Vinha sanoo.

Kuluttajan asema on hankala. Esimerkiksi Tikkurila Oyj kyllä kertoo tämän tiedon tuotteistaan, jos asiakas ottaa yhteyttä. Tutkimuspäällikkö Heidi Helkamo sanoo, että ammattilaiset aina silloin tällöin tiedustelevat maalien vesihöyrynläpäisevyyttä.

Maalipurkin kylkeen tietoa ei kuitenkaan ole painettu, johon yhtenä syynä on Helkamon mukaan suuri väärinkäsitysten mahdollisuus.

Eniten sekavuutta aiheuttaa kuluttajien ja maalimyyjien monella tavalla ymmärtämä käsite ”hengittäminen”. Professori Juha Vinhan mielestä koko termiä ei pitäisi käyttää. Hengittäminen sekoitetaan ilman vaihtumiseen seinärakenteiden läpi, mistä ei ole kysymys.

Tikkurila Oyj myy hirsiseinämaalia, jonka sanotaan olevan hengittävä. Se tarkoittaa tässä yhteydessä sitä, että maali korkeintaan kahdesti levitettynä päästää vesihöyryä läpi vielä ihan hyvin. Kaikki kuluttajat eivät tiedä, että tätä ”hengittävyyttä” ei pidä sekoittaa ilmanvaihdon kanssa.

Toinen hankaluus kuluttajalle on vesihöyrynläpäisevyydestä kertovat lukujonot. Esimerkiksi tämä 2-3 x 10^7 (m^2 s) tai tämä 5-10 x 10-11 kg/ (m s Pa). Mitä numeroa tuossa katsoisi?

Juha Vinhan mielestä ymmärrettävin arvo olisi ns. myy-arvo, joka ilmoittaa ainekerroksen ja saman paksuisen ilmakerroksen vesihöyrynvastuksien suhteen.

Näin maalaat oikein

  1. Jos haluat maalata puiset sisäseinät tai katon, valitse vesiohenteinen maali.
  2. Maalaa niin ohut kerros kuin mahdollista.
  3. Puun tummentumat voivat tulla esiin vielä toisenkin maalikerroksen alta. Tikkurila lupaa, että sen uutuus, Lastu hirsimaali, pitää tummentumat kurissa kahden maalikerroksen alla.
  4. Myös huonekalut ja tekstiilit sitovat hengitysilman vesihöyryä ja luovuttavat sitä takaisin ilman kuivuessa.