Lahtelaiselle pientaloalueelle kohoaa uusia koteja. Perustusolosuhteet tasamaan tonteilla ovat kaikin puolin oivalliset. Perustukset on voitu valaa ongelmitta. Perustusnäytökseen ovat tulleet silmä kovana viimeistelytyötä seuraamaan myös lähiseudun omakotirakentajat, jotka etsivät omaan hankkeeseensa perustuksia urakoivaa yritystä.

”Hirsitalorakentaja tuossa juuri halusi keskustella betoniperustuksista”, Perustava Oy:n toimitusjohtaja Markku Nenonen kertoo tyytyväisenä.

Valuperustukset ovat edelleen suosituin pientalojen perustamistapa.

”Ylivoimainen enemmistö uusien pientalojen perustuksista tehdään valuperustuksella – tosin me puhumme betoniperustuksista”, Nenonen huomauttaa.

”En tiedä yhtäkään talotoimittajaa, joka olisi valinnut konseptiinsa jonkin muun perustustavan.”

Siihen on syynä raha. ”Kovalla tasamaan tontilla paikallavalettava betoniperustus on ylivoimaisesti kustannustehokkain”, Nenonen vahvistaa.

Rinnetontille Perustava tuo betonielementtiperustukset omalta tehtaaltaan Lammilta.

Vantaan Korsoon rakennetaan Jetta-taloa lohkotulle kirvesvarsitontille. Perustusolosuhteet eivät ole yhtä ihanteelliset kuin Lahdessa, sillä maaperä on pehmeä, kuten pääkaupunkiseudulla ja rannikolla kovin usein. Perustava urakoi talolle tuulettuvat paalu- ontelolaattaperustukset 10–11 metrin pituisten teräspaalujen varaan. Saumavaluissa ei pitkään nokka tuhise. Täyttöjen valmistuttua työmaa on valmis elementtitoimituksia varten.

 

Perustusurakointi ammattimaistui

Suomalaisen omakotirakentajat eivät enää aikoihin ole valaneet talonsa perustuksia itse appiukon avustuksella. Perustusten suunnittelu ja urakointi sisällytetään yhä useammin talotoimitukseen, vaikka maarakennus siihen vielä harvoin kuuluukaan.

Nykyisin pientalojen perustusten toteuttamisesta vastaavat perustusten suunnitteluun ja urakoitiin erikoistuneet yritykset. Monet tarjoavat kokonaistoimituksia joko talotoimittajan kautta tai myös suoraan omakotirakentajille.

Tällaisia yrityksiä ovat esimerkiksi koko Suomessa toimivat Perustava Oy sekä A-Perustus Oy ja Etelä-Suomeen keskittyvä Perustus-Ässä Oy.

Kokonaistoimituksia suunnittelusta alkaen myös pientaloasiakkaille tarjoavan perustusurakointiin erikoistuneen yrityksen perustaminen on ollut kannattavaa. Omakotitalo- ja paritalokohteiden lisäksi tällaisia pientalokohteita ovat yritysten silmissä myös rivitalot ja niitä rakennetaan suhdanteista riippumatta suhteellisen tasaiseen tahtiin.

Parhaat yritykset ovat menestyneet hyvin ja kasvaneet nopeasti.

Nykyisin alalla ovat omakotirakentajan onneksi jopa ostajan markkinat. Perustus-Ässän toimitusjohtajan Perttu Korhosen mukaan kohteet ovat hyvin kilpailtuja.

”Viimeisen neljän vuoden kuluessa kilpailu on kiristynyt huomattavasti.”

Tarkkaan hiottu prosessi

Perustukset toimitetaan tontille yleensä valmiiksi suunniteltuna. Omakoti–rakentajalla on harvoin omaa perustussuunnittelijaa, eikä sitä projektin ulkopuolelta kannata hankkiakaan. Esimerkiksi Perustavalla on parikymmentä perustussuunnittelijaa.

Perustusurakointi on tehokasta toimintaa ja urakoitsijat ovat kehittäneet sen huippuunsa. Muotteja ei rakennella työmaalla päivätolkulla. Muuntuvat muottikalustot ovat siirrettäviä ja niiden sisään asennetaan valmisraudoite.

Valettujen perustusten kuivumista ei tarvitse pitkään odotella. Käytännössä kovettuminen riittävään lujuuteen tapahtuu muutamassa päivässä.

”Puutaloelementit painavat niin vähän, ettei se muodostu rajoitteeksi”, Nenonen huomauttaa.

Pienillä tonteilla valumuotteja ei oikein mahdu varastoimaan, joten käytännössä ne voidaan tuoda tontille ja niitä alkaa nostaa paikalleen, kun maarakentaja on tehnyt työnsä. Ammattilaiselta se sujuu päivissä.

Perustava tarjoaa myös maarakennuksen, jolloin rakentajan on mahdollista saada koko runkotoimitusta edeltävä vaihe yhdellä kiinteähintaisella sopimuksella. Itse perustus pyritään valamaan kolmisen viikkoa ennen talopaketin saapumista tontille.

Yhä enemmän paalutuksia

Vaikka erityisesti pääkaupunkiseudulla paaluperustukset ovat arkipäivää, maanvaraiset valuperustukset ovat edelleen suurimmassa osassa Suomea yleisin tapa perustaa.

A-Perustus Oy:n myyntijohtaja Ari Ilvesluoto kertoo, että yrityksen toteuttamista pientalojen valuperustuksista maanvaraisia on valtaosa, 80-90 prosenttia.

”Toimimme ympäri Suomen. Vain pääkaupunkiseudulla ja Tampereen keskustan seutuvilla paaluperustusten osuus on merkittävä.”

Nenonen kärjistää, että erityisesti tiiviisti jo valmiiksi rakennetuilla alueilla on jäljellä enää jämätontteja ja ”toisten takapihoja”, joille ennen ei olisi tullut mieleenkään rakentaa. Myös meren rannalla on paalutettavia alueita ja Pohjanmaalla sisämaastakin löytyy yllättävän paljon pehmeitä peltotontteja.

Mieluitenhan omakotirakentaja välttyisi yllättävältä rahanmenolta, eivätkä kaikki ole etukäteen varautuneet pehmeään maaperään. Nenosen mukaan kuitenkin esimerkiksi Tuusulassa, Keravalla tai Järvenpäässä paaluperustuksia osataan jo odottaa.

Jos tontti on soraharjualueella, tieto voi tulla ikävänä yllätyksenä.

”Paaluperustuksia kyllä pelätään turhaankin. Niissä on hyvätkin puolensa”, Nenonen lohduttaa.

”Niiden myötä taloon saadaan turvallinen, kantava alapohja ja säästetään samalla kaivuukustannuksissa.”

Urakoitsijaa etsimässä

Omaan hankkeeseen urakoitsija löytyy usein puskaradion kautta.

”Suomalaisista tulee sosiaalisia viimeistään siinä vaiheessa, kun he alkavat rakentaa,” Nenonen naurahtaa.

Uusilla pientaloalueilla kannattaa katsella naapuritonttien ammattilaisten autoista yhteystietoja ja kysellä rakentajan kokemuksia. Moni pienrakentaja kysyy suosituksia myös talotoimittajalta tai vastaavalta työnjohtajaltaan. Myös somesta löytyy paljon tietoa.

Urakka kannatta tietysti kilpailuttaa, mutta miten sen osaisi tehdä oikein?

Luotettavaa tarjousta on vaikea antaa, jollei ole tontilla edes käynyt.

”Pyrimme käymään tapaamisessa jokaisen asiakkaan tontilla. Silloin näemme, onko tontilla yllätyksiä, jotka vaikuttavat esimerkiksi ontelolaattojen asennuksiin tai betoniauton pääsyyn tontille”, Korhonen kertoo.

Aina silloin tällöin niitä yllätyksiä Korhosen mukaan vastaan tulee.

Tarjouspyynnössä on esimerkiksi ollut mukana tasamaalle tarkoitetun talon julkisivukuvat, vaikka kyseessä on rinnetontti.

”Maaperätutkimuksen pintavaaituksista näkisimme, että perustuksista on tulossa korkeammat.”

”Maaperätutkimuksen merkitystä ei muutenkaan voi liikaa korostaa. Maaperän laatua ei voi tonttia päältä päin katselemalla päätellä. Perustussuunnittelua ei voi ilman maaperätutkimusta tehdä, ellei tontti ole puhdasta kalliota”, Korhonen jatkaa.

Vain sisällöllisesti yksilöidyt tarjoukset ovat vertailtavissa.

Ilvesluoto neuvoo tarkistamaan yritysten taloustiedot.

”Paljon virheitä tekevän yrityksen on vaikea kasvaa. Yrityksen tulos, kannattavuus ja kasvu kertovat, että työssä on onnistuttu.”

”On hyvä, jos perustusyrityksellä on oma suunnittelu, suunnittelijat lähellä myyjiä ja alustavia laskelmia perustuksista pystytään tekemään nopeasti. Näin tarkempi tarjous voidaan antaa jo ennen suunnittelua”, Ilvesluoto huomauttaa.

”Yritys myös tietää parhaiten, minkä korkuiset perustukset kannattaa tehdä ja esimerkiksi osaa optimoida perustukset vastaamaan muottikalustoa. Näin saadaan kustannustehokkaat ratkaisut nopealla aikataululla.”

Dokumentit kunnossa

Talo seisoo perustustensa varassa. Väärän kokoisille perustuksille elementtejä ei tietenkään voi asentaa ja huonot perustukset merkitsevät myöhemmin isoja ongelmia.

”Urakoitsija kantaa vastuun siitä, että perustukset ovat oikeanlaiset ja mittatarkat. Jolleivat ne sitä ole, urakoitsijan on ne korjattava”, Korhonen painottaa.

Mitä tarkemmin kaikki mitataan ja dokumentoidaan, sitä turvallisemmalla mielellä kaikki osapuolet voivat urakan jälkeen olla.

Dokumenteista on helppo jälkikäteenkin tarkastaa, mitä on sovittu, mitä tehty ja mikä on mahdollisesti voinut mennä pieleen, mikäli näin onnettomasti on käynyt. Esimerkiksi Perustava dokumentoi aina tehdyn työn ja käytetyt materiaalit sähköisesti. Asiakas saa dokumentit ja valokuvat käyttöönsä osana perustustoimitusta.

Perustus-Ässä toimittaa mittapöytäkirjat asiakkaalle, joka puolestaan toimittaa ne talotoimittajalle. Yrityksellä on omat mittamiehensä, mutta erityisen haastavissa kohteissa käytetään myös ulkopuolisia.

”Silti korot ja mitat tarkistetaan myös itse”, Korhonen kertoo.

Artikkeli on julkaistu TM Rakennusmaailmassa 9/20.

Säällä kuin säällä

Valut sujuvat lähes säällä kuin säällä. Olosuhteet on vain otettava huomioon.

Kaatosateessa ei voi valaa. Korhonen kertoo, että kaatosateella valu suojataan ja sateen loppumista odotetaan. Sateisenakin kautena aina jossain välissä on kuivempi hetki, jolloin valaminen onnistuu. Sen jälkeen valu suojataan, jotta betoni pääsee kuivumaan. Betoni alkaa kovettua nopeasti. ”Kun pinta on kovettunut, sade ei enää haittaa. Pieni sade vain hyväksi. Se ei valua haittaa”, myyntipäällikkö Antti Kaislaoja kertoo. Hän työskentelee valmisbetonin myyntipäällikkönä Rudus Oy:n Etelä-Suomen yksikössä.

Kovat helteet voivat myös suurilla työmailla aiheuttaa valuvaiheessa ongelmia, sillä lämpötilat voivat kohota liikaa. Omakotitalojen perustusvaluissa riittää, että valu suojataan. Näin kosteus ei haihdu liian nopeasti.

Talvivalukin onnistuu

”Betonirakentajille talvikausi käynnistyy 1.11. ja loppuu 30.4. Talvikaudella valaminen on siten aivan tavanomaista puuhaa”, Kaislaoja kertoo.

Pakkanenkaan ei ole suuri ongelma ja talvivaluille on selvät ohjeet. Pumppukalustolle turvarajat tulevat vastaan –15:ssa pakkasasteessa.

”Jos betoni jäätyy tuoreeltaan, sen rakenne rikkoutuu. Kun 5 MPa:n lujuus on saavutettu, ei haittaa, vaikka valu jäätyisikin”, Kaislaoja sanoo.

Pakkaskelillä kiviainekset lämmitetään ja betoni tehdään lämpimään tai kuumaan veteen. ”Jos betonin oma reaktioaika ei riitä kovettumisen turvaamiseen, raudoitukseen asennetaan valun sekaan jätettävät lämpölangat, joissa lämpöä pidetään muutaman päivän ajan”, Kaislaoja kertoo.

Talvivaluissa betonireseptissä käytetään nopeampia sementtejä, joilla lujuudenkehitys on nopeampi. Sen tavoitelujuus saavutetaan jo seitsemässä vuorokaudessa, kun normaalibetonilla aika on 28 vuorokautta.

Pakkasbetoni kovettuu vielä noin –15:ssä pakkasasteessa. Sitä käytetään lähinnä elementtien saumauksiin ja jälkivaluihin talviaikana.

Pakkasella valu suojataan yläpuolelta eristeellä, käytetään tarvittaessa myös eristettyjä muotteja ja joskus jopa lämmitetään puhaltimilla. Perustava on kehittänyt talvivaluihin betonin lämpötilaseurantajärjestelmän.

 

Perustamaan perustetut

 

Perustava Oy

Perustettu vuonna 2007. Toimii koko Suomessa. Henkilöstöä 250. Asiakkaina yksityiset rakentajat, talotoimittajat ja rakennusliikkeet. Yli 70 prosenttia perustuksista urakoidaan pienkohteisiin. Konsernin liikevaihto 40,3 M€.

Tekee perustuksia pientaloihin, hoivakoteihin ja kerrostaloihin mutta myös tukimuureja, kellareita ja betonirunkoja. Palveluihin kuuluu myös maaperätutkimus, suunnittelu, maarakennus ja paalutus.

Oma betonielementtitehdas Lammilla (Perustava Elementti Oy).

A-Perustus Oy

Perustettu vuonna 2015. Toimii koko Suomessa. Henkilöstöä 80. Liikevaihdosta n. 4-5% tulee suoraan yksityisiltä. Yritys toteuttaa myös paljon aluekohteita talotoimittajille. Liikevaihto 18 M€.

Tekee paikallavalaen kaikenlaista betonirakentamista, sokkeleita, anturoita, betoniseiniä, lattioita, väestönsuojia.

Perustus-Ässä Oy

Perustettu vuonna 2011. Toimii Etelä-Suomen alueella. Työllistää noin 20 henkilöä. Puolet liikevaihdosta tulee kuluttaja-asiakkailta. Liikevaihto n. 3,5 M€.

Suunnittelee ja toteuttaa maanvaraisia ja paalutettavia perustuksia.

 

Kunnon perustukset talotoimitukseen

Rakennuspäällikkö Janne Kivioja vastaa Den Finland Oy:n pientalo-brändien rakentamisesta Keski- ja Pohjois-Suomen alueella. Hän toimii työpäälliköiden esimiehenä. Den Group -konserniin kuuluvat Design-talo, Finnlamelli, Ainoakoti, Talli-osake, Pohjanteko ja Pohjangeo.

Kivioja kertoo, että hänen edustamillaan pientalobrändeillä perustukset kuuluvat kauppaan. ”Vuositasolla noin 10 prosenttia kohteista toteutetaan niin, että asiakas hommaa perustukset itse.”

Den Finland Oy:llä on valtakunnallinen sopimus kokonaistoimituksesta Perustavan kanssa.

”Rakennuslupakuvien valmistumisen jälkeen laitamme Perustavalle lähtötiedot sisältävän perustilauksen. Perustava tekee perustussuunnitelmat ja lisää kuvat meidän sähköiseen järjestelmäämme. Ennen perustusten tekoa yrityksen työnjohto on asiakkaaseemme yhteydessä, varmistaa maatöiden valmiuden ja sopii tarkemman ajankohdan toteutukselle”, Kivioja kertoo.

Kiviojan mukaan asiakkailla on nykyisin hyvä ymmärrys tontin rajoituksista ja haasteista. ”Maaperätutkimus vaaditaan lähes poikkeuksetta jokaiseen kohteeseen, joten perustamistapaan otetaan kantaa jo ennen rakennuslupakuvien valmistumista.”