Vanhan Kalliokosken lasitehtaan mailla oleva punatiilinen Ajureiden talo on kuin sadusta. Unelmataloaan kunnosta pariskunta ei pelkää vanhan talon työmäärää.

Maiju ja Heikki Kallio olivat ihailleet punatiilistä rakennusta ja sen paikkaa joen uomassa omalla saarellaan jo pitkään. He eivät kuitenkaan olleet edes tosissaan kuvitelleet voivansa joskus Ajureiden talossa asua, sillä kiinteistö ei ollut myytävänä. Sen omistajat eivät olleet ikinä ajatelleet voivansa luopua paikasta, vaikka moni sitä oli vuosien varrella kysynyt.

Maiju ja Heikki taas kaipasivat ja etsivät Miehikkälästä persoonallista, kunnostettavaa taloa, mutta sopivaa ei eteen osunut. Ei varsinkaan yhtä ihanaa kuin Ajureiden talo, jonka ohi he kulkivat koirankävelytysreissuillaan.

”Mitäs jos” kävi yhä useammin mielessä, ja lopulta Heikki ottikin toiveikkaana asian puheeksi tuttujen omistajien kanssa.

Noin puoli vuotta myöhemmin omistajat ottivat odottamatta yhteyttä Heikkiin ja kertoivat, että talolle kyllä voitaisiin ajatella uutta isäntää.

Kesällä 2020 Maiju ja Heikki olivat Lasitehtaan jalokiveksi ristimänsä kiinteistön onnellisia omistajia. Edessä heillä oli valtava urakka: osin pahastikin ajan kuluttaman rakennuksen laaja peruskorjaus ja muutostyö.

Vanhan talon suurenmoinen historia

Kalliokosken lasitehdas toimi Miehikkälässä kuuden vuosikymmenen ajan, vuosina 1861–1931. Tehtaan perusti tsaarin lahjoitusmaanomistaja, kaartinkapteeni Apollon Alftan, joka halusi­ hyödyntää lahjoitusmaahan kuuluvia metsiään. Lasin valmistuksessa käytettiin Laatokan hiekkaa ja ikkunalasia vietiin pääasiassa Pietariin. Virojoen varrella sijaitsevan tehtaan ammattilasinpuhaltajat tulivat Saksasta ja Ruotsista. Kalliokosken korkealaatuisia, värittömiä ikkunalaseja palkittiin maatalous- ja teollisuusnäyttelyissä Moskovaa ja Tukholmaa myöten.

Toimintansa lasitehdas lopetti 1931, kun sen tuottama suupuhallettu ikkunalasi ei enää kyennyt kilpailemaan vuonna 1927 Lahteen perustetun lasitehtaan koneellisesti tuotetun ikkunalasin kanssa.
Moneen otteeseen tulipaloissa tuhoutunut Kalliokosken lasitehdas rakennettiin aina uudestaan, viimeisen kerran vuoden 1920 tulipalon jälkeen viisaasti tiilestä. Siinä vaiheessa rakennettiin myös konttorirakennus ja tehtaan uusia, Ranskasta tuotuja kuorma-autoja ja palokalustoa varten joen keskelle tekosaarelle ns. ajureiden talo.

Kun tehdas meni konkurssiin 1940-luvulla, tehdasrakennus purettiin ja tiilet hyödynnettiin muualla. Näyttävistä punatiilisistä rakennuksista vain Ajureiden talo ja konttorirakennus jäivät jäljelle. Varsinainen Kalliokoski on maisemasta kadonnut Virojoen muokkausten jälkeen.

Kaksikerroksisen Ajureiden talon yläkerrassa sijaitsi kaksi pientä asuntoa ja alakerrassa kuorma-autotallit. Sauna oli kellarissa. Lasitehtaan lopettamisen jälkeen talo oli jäänyt hetkeksi tyhjilleen. Jatkosodan aikana rakennuksessa ja sen ympäristössä majoittui saksalaisia sotilaita.

1940-luvun loppupuolelta asti talo on kuitenkin ollut yhtäjaksoisesti asuttuna aina tähän päivään. Kuorma-autotallit ovat palvelleet verstaina ja varastoina.

Suunnitelmia tekemässä

Elokuussa 2020 tehtyjen kauppojen jälkeen Heikki ja Maiju pääsivät toden teolla suunnittelemaan talonsa peruskorjausta. Heillä on suunnitteluun sekä osaamista että silmää: Heikki on kokenut rakennusinsinööri ja Maiju sisustusarkkitehtuuria opiskellut kuvataiteilija.

Alkuperäisiä piirustuksia talosta ei enää ollut käytettävissä. Ensimmäiset viikot uudet omistajat käyttivät tutustumalla hankintaansa perinpohjaisesti.

Alakerrassa rakennuksessa on tilaa reilut sata neliömetriä ja yläkerrassa hieman vähemmän, 80 neliötä. Edelliset omistajat olivat asuneet yläkerrassa.

Syksyn ja talven aikana Heikki ja Maiju kävivät talolla melkein joka päivä viettämässä aikaa ja tunnelmoimassa sekä pitämässä taloa lämpimänä.

Talolla vietetyn ajan myötä hahmottui, kuinka aurinko paistaa sisätiloihin, miten pihalla tultaisiin aikaa viettämään. ”Suunnitelmat syntyivät pikkuhiljaa”, Heikki kertoo.

Ensimmäiseksi Kalliot haluavat saada asuttavaan kuntoon alakerran, sillä sinne tulevat sijoittumaan asumiselle tärkeät tilat: keittiö, ruokailutila, olohuone ja päämakuuhuone, eteinen sekä vessa.

Samaan aikaan on kunnostettava myös kellariin tekninen tila, jonne sijoittuvat maalämpöpumppu, ilmanvaihtokone sekä muuta talotekniikkaa.

Vasta sitten on vuorossa yläkerta.

Mutka matkassa

Kalliot huomasivat nopeasti, etteivät kaikki halutut toiminnot mitenkään mahdu olemassa oleviin tiloihin. Talon kellaria ei esimerkiksi voitaisikaan hyödyntää modernien saunatilojen rakentamiseen.

”Meille jäi vain yksi vaihtoehto: taloa oli pakko hieman laajentaa ulkopuolelle, jotta saisimme kokonaisuuden toimimaan”, Heikki kertoo.

”Tarvitsimme saunatilaa ja pesuhuonetta varten rakennusoikeutta 10 m2 ja lasitettua terassia varten vielä parikymmentä neliötä lisää.”

Lasitehtaan jalokiven kulttuurihistoriallisesti arvokas miljöö on huomioitu yleiskaavassa. Kaikki merkittävä rakentaminen vaatii erityistä harkintaa. Myös vesistön läheisyys rajoittaa lisärakentamista. Rakennus sijaitsee lähellä rantaviivaa – itse asiassa sen toinen kylki suorastaan kokoaa suoraan joen töyräästä – ettei niin lähelle rantaa enää nykyisin saisi rakentaa mitään.

Talon laajentaminen tarkoitti poikkeamislupahakemuksen tekemistä. Heikki painottaa, ettei luvan saaminen tietenkään koskaan ole varmaa ja joka tapauksessa se vie aikaa. Hakuprosessiin tarvitaan hyvät suunnitelmat ja tässä tapauksessa lausunto ELY-keskukselta, kaavoittajalta sekä Kymenlaakson museolta.

”Kutsuimme maakuntamuseon rakennustutkijat käymään, esittelimme maisemaan ja rakennuksiin liittyvän historian sekä omat suunnitelmamme ja kysyimme näkemyksiä”, Heikki kertoo.

Kallioiden jännittämä poikkeamislupa käsiteltiin kesällä 2021 kaikkien lausunnonantajien puoltamana.

Hurmaavan talon korjaaminen on herkkää puuhaa. Museota talosta ei kuitenkaan voi tehdä eikä sen palauttaminen täysin alkuperäistä vastaavaan asuun olisi taloudellisestikaan mahdollista. Kalliot aikovat korjata taloa sen hienoa arkkitehtuuria korostaen ja vanhaa kunnioittaen.

”Palautamme vanhan talon ajan kuluessa muutetuista piirteistä ne, mitkä voimme. Jos palauttaminen osoittautuu mahdottomaksi, kohta uudistetaan pelkistetyllä modernilla tyylillä”, Heikki selittää.

Lue lisää Maijun ja Heikin remonttisuunnitelmista TM Rakennusmaailmasta 11/21. Seuraamme remontin etenemistä ensi vuoden aikana.