Vanhat omakotitalot rapistuvat ja korjausvelka vain kasvaa. Olemme liian laiskoja huoltamaan omakotitalojamme systemaattisesti. 

Omakotitalonsa remonttitarpeita pohtiva tarvitsee avukseen päänsä kylmänä pitämään kykenevää ammattilaista.

Harvalla omakotitalon omistajalla iästä riippumatta on varaa pistää koko taloa kerralla viimeisen päälle kuntoon. Pitäisi tietää, mikä on pakko kunnostaa missäkin järjestyksessä, minkä remontoimisesta tai mihin panostamisesta on hyötyä ehkä energian säästämisen kannalta tai asumismukavuuden kasvamisen vuoksi tai koska sen ansiosta omassa kodissa voi asua pitempään.

Kuntotarkastusosaston johtaja Kim Malmivaara Raksystems Insinööritoimisto Oy:stä ja johtava asiantuntija Matti Kaijomaa neuvovat kääntymään kuntotarkastuksen tekemisen jälkeen nimenomaan omakotitalojen korjaamiseen perehtyneen asiantuntijan puoleen esimerkiksi energiatehokkuuden parantamisen korjaussuunnittelun aikatauluttamiseksi.

”Tärkeintä on ottaa kokonaisuus huomioon. On aivan liikaa kokemuksia esimerkiksi energiatehokkuutta parantavista remonteista, joilla onkin onnistuttu pilaamaan taloja, kun suunnitelma oli puutteellinen ja toteutus vaillinainen”,  huomauttaa.

Suunnittelijan kanssa pitäisi käydä läpi paitsi tarpeet, myös taloudelliset mahdollisuudet. Remontin kannattavuutta harkittaessa voidaan laskea investoinnille takaisinmaksuaikaa. Samalla on mietittävä remontin vaikutusta asumismukavuuteen. Remontit pitäisi voida laittaa tärkeysjärjestykseen ja ajoittaa pitkällekin aikavälille.

Joihinkin remontteihin voi olla mahdollista saada avustusta. Asumisen rahoittamis- ja kehittämiskeskus ARA:sta voi saada korjausavustusta pysyvässä käytössä oleviin asuntoihin, joissa asuu vähintään yksi yli 65-vuotias.
Lopuksi kannattaa ottaa aikalisä ja miettiä, onko remontissa todella järkeä ja kannattaako sen tekeminen. Myös suosittuun energiaremonttiavustukseen esitetään lisää määrärahoja.

Kaijomaa sanoo, että mallia omakotitaloille pitäisi ottaa hyvin hoidetuista taloyhtiöistä.

”Kuntotarkastuksen jälkeen laaditaan PTS ja korjausohjelma ja sille mietitään rahoitusvaihtoehdot. Remontteihin varaudutaan ennalta laittamalla vaikka rahaa sivuun joka kuukausi. Hankkeet laitetaan tärkeysjärjestykseen ja niille tehdään hankesuunnitelmat.”

Milloin remontti kannattaa?

Moni laskeskelee remontin kannattavuutta sen takaisinmaksuajalla. Usein sellaisen antaminen on vaikeaa.

Jos remontti on pakko tehdä jotta talossa voi ylipäätään jatkaa asumista, ollaan tietysti pakkoraossa. Toisaalta: jos parinkymmenentuhannen arvoiseen taloon on tehtävä 50 000 euroa maksava valesokkeliremontti, voi hyvinkin miettiä, onko siinä enää mitään järkeä.

Entäpä jos haluaisi säästää energialaskuissaan esimerkiksi vaihtamalla öljylämmityksen maalämpöön. Kohottaisiko se samalla talon arvoa?

”Voihan se kuulostaa haastavalta, jos talon arvo on vain 40 000 euroa ja sen maalämpöremontti maksaa 15 000 euroa”, Suomen Lämpöpumppuyhdistyksen toiminnanjohtaja Jussi Hirvonen huomauttaa. Hän neuvookin miettimään, kuinka paljon talossa asuessaan remontin tekemällä säästäisi.

”Vuotuinen 3 000 euron öljylasku muuttuu 800 euron sähkölaskuksi. Kotitalousvähennyksenkin saa. Jos talossa asuu yli viisi vuotta, sijoitus on ollut hyvä”, hän lupaa.

Lue koko artikkeli eri remonttien hinta-arvioineen: 

Vanhat omakotitalot rapistuvat ja korjausvelka kasvaa

Energiaremontti pienentää lämmityslaskua ja hiilijalanjälkeä