• Daikin FTXR42EV / RXR42EV
  • Hitachi RAS-25SX8N / RAC-25SX8N
  • Innova H-121NI / H-121NO
  • Sharp AY-ZP40KR / AE-Z40KR
  • Technibel MPA9FIOR5IAA / GR9I5OR5IAB
  • Ultimate MSC-12HRFN1-QD2E / MOF-12HFN1-QD2E

Leikataanpa yli puolet lämmityskuluista

Vertailuvuorossa olivat 12-sarjalaiset eli noin 3,5 kW:n tehoiset ilmalämpöpumput. Kutsuimme vertailuun entuudestaan tunnettuja merkkejä ja mielenkiintoisia uutuuksia. Saimme kokoon kuusi kandidaattia, joista neljä mahtui vertailukutsumme raameihin mainiosti ja kaksi osoittautui lähemmin tarkasteltuina ainakin maahantuojien ilmoittamien teknisten tietojen sekä tyyppikilpiensä mukaan 12-sarjalaisia tehokkaammiksi. ”Vertailujunan” lähdettyä liikkeelle ei kyydistä voi jäädä seisakkeelle kesken matkaa. Vasta pääteasemalla katsotaan, missä kunnossa ovat ”matkustusasiakirjat”.

Hyväksyimme sillä ehdolla tähän vertailuun mukaan nuo kaksi lähtöasetelmiltaan tehokkaampaa laitetta, että kokoluokka tulee ottaa huomioon tuloksia arvioitaessa. Daikin ja Technibel olivat ilp-valmistajien käyttämän teholuokituksen mukaan 14–15-sarjalaisia eli jäähdytysteholtaan
noin 4,2–4,5 kW.

Ilmalämpöpumpun teholuokan tai ylipäätään tehon ilmoittamisessa on paljon epäselvyyksiä ja poikkeavia käytäntöjä valmistajien kesken. Ei ole ihme, että alalla puhutaan eri kieltä, saati että kuluttaja on ymmällä.

Tehon ilmoittamiseen yhdenmukaisuutta Ilmalämpöpumpun teho ilmaistaan yleensä joko ”tuumina” tai ”metreinä”. Tarjolla on kylmälaitealan perinteistä juontuva Btu-perusteinen 9–12– jne. teholuokan ilmaisutapa, joka perustuu brittiläiseen mittajärjestelmään. Sellaisenaan Btu (British termal unit) ei kerro mitään metrijärjestelmään kasvaneille. Tämä laitteen tehon ilmaiseva lukuarvo on käytössä useilla ilmalämpöpumppujen valmistajilla ja ko. luku sisältyy usein laitteen typpikoodiin (esim. Innova H-12 1NO), jossa luku 12 tarkoittaa 12 000 Btu:a.

Meitä lähempänä oleva tapa perustuu metrijärjestelmään. Laitteen teho ilmaistaan kilowatteina ja lukuarvo on sekin usein laitteen tyyppinumerossa (esim. Hitachi RAC – 25 SX8N), jossa luku 25 tarkoittaa 2,5 kilowattia (kts. tietolaatikko s. 17) Edellä mainituilla tehoilla valmistajat ilmaisevat yleensä ilmalämpöpumpun jäähdytystehon. Ilmalämpöpumput
ovat alun alkaen olleet ilmastointilaitteita – käyttötarkoituksenaan jäähdytys – ja vasta viime aikoina laitteet on muokattu lämmityslaitteiksi. Hankimme siis lämmityslaitteita, joiden teho ilmoitetaan jäähdytystehona!

Moisesta sekahedelmäsopasta voi koitua tilanne, jossa ollaan hankkimassa määrätyn tehoista ilmalämpöpumppua ja saadaankin saman verran jäähdytystehoa omaava laite. Tässäkin vertailussa olleissa kussakin yksittäisessä laitteessa lämmitysteho ja jäähdytysteho ovat selvästi eri tehoja.

Olisiko tullut aika saada ilmalämpöpumppujen tehon ilmaisemiseen yksiselitteinen, vertailukelpoinen tapa, jolla kuluttaja, ja miksi ei alan ammattilainenkin, saisi yhdellä silmäyksellä käsityksen laitteen teholuokasta?

Valmistajien ilmoittamat ottoteho, tuotto ja COP-arvo voisivat olla yksi yhteismitallinen tapa laitteiden vertailuun. Alalla käytetyn standardin mukaan ne ilmoitetaan harmittavasti +7 asteessa, joten niillä tiedoilla ei ole meidän leveyksillämme suurtakaan virkaa. Mehän haluamme tietää myös, mitä laitteista pakkasilla saadaan irti.

Jäljelle jäänee vain luotettava testaustieto. Lämmitysteho- ja COPkäyrä antavat parhaan vertailukelpoisen tuloksen. Laitteiden markkinoijat eivät ymmärrettävästi halua niitä julkaista, vaikka tieto olisi käytettävissä. Käyrien julkaiseminen omasta laitteesta kun saattaisi tuntuvasti pitkittää myyntipuhetta.

lampotaulukko

Kovat paketit

Vertailun ilmalämpöpumput ovat periaatteeltaan varsin samankaltaisia, kuten kaikki ilmalämpöpumput. Toisaalta niissä on lukuisia piirteitä ja ominaisuuksia, jotka erottavat ne toisistaan, ja erityisominaisuuksiakin joukosta löytyy. Testiajojemme aikanamittaustilanteessa emme voi kuitenkaan kokeilla ilmalämpöpumppujen erikoistoimintoja ja hienouksia, joten niihin voi syventyä laitteiden esitteiden, käyttöohjekirjojen ja kaukosäätimen toimintojen kautta.

Hintahaarukka tai oikeastaan hintaharava on lavea, sillä yhden Daikinin hinnalla (2 467 €) saisi kaksi Ultimatea (998 €) ja asennukseenkin jäisi vielä rahaa. Hinnalla on vaikutusta hankintapäätöksissä, ja esimerkiksi investoinnin kuoletusaikaa miettiville se on tärkeä ominaisuus. Halvin laite ei välttämättä tienaa hintaansa takaisin lyhimmässä ajassa eikä kallein pisimmässä.

Teholuokan 12 000 Btu eli 3,5 kW laitteita ovat tässä joukossa Hitachi, Innova, Sharp ja Ultimate. Näidenkin lähemmässä tarkastelussa tyyppikilpien tietojen mukaan selviää, että lämmitystehoksi ilmoitetaan Hitachille 3,2 kW, Innovalle 3,65 kW, Sharpille 4,0 kW ja Ultimatelle 3,8 kW.

Daikin ja Technibel ovat valmistajan
antamien tietojen mukaan lämmitysteholtaan 5,1 kW:n laitteita eli brittiläisen teholuokituksen mukaan 17 000 Btu:n tehoisia 17-sarjalaisia. Tästäkin alalla löytyy vielä lisää epäjohdonmukaisuutta niin, että Daikin käyttää laitteen tyyppimerkinnässään viitettä jäähdytystehoon (42) ja Technibel lämmitystehoon viittaavaa lukua (51).

Ulkoiselta olemukseltaan kaikki vertailun laitteet ovat totuttua muotoa. Ulkoyksiköt ovat tavanomaisia talon ulkoseinän komistuksia sillä erotuksella toisistaan, että Technibel erottuu selvästi kookkaimpana ja painavimpana ja Hitachi siroimpana ja keveimpänä. SisäyksiköistäDaikin ja Technibel erottuvat muista leveydellään.

lampotaulukko2

Pehmeät paketit

Ilmalämpöpumpun tärkein tehtävä on tuottaa lämpöä hyvällä lämpökertoimella. Useissa tapauksissa myös jäähdytysominaisuutta pidetään tärkeänä. Laitteen hankinta on pääasiassa perustunut lämmitysenergian säästötarpeeseen. Terveys, mukavuus ja helppohoitoisuus ovat jääneet taka-alalle.

Uusimmat ilmalämpöpumput on lastattu toinen toistaan hienommilla ominaisuuksilla, jotka kannattaa ehdottomasti ottaa huomioon hankintapäätöstä tehtäessä. Toki elämän laatua ja mukavuutta parantavilla ominaisuuksilla on hintansa.

Sisäilman terveellisyyttä voi parantaa tuntuvasti ilmalämpöpumpulla. Laitteiden ilman epäpuhtauksien suodatuskyky vaihtelee tietenkin laitteen mekaanisista ja elektronisista suodattimista riippuen. Näillä ominaisuuksilla voidaan valmistajien mukaan vaikuttaa merkittävästi normaalin pölynsuodatuksen lisäksi allergeenien, virusten ja bakteerien, homeiden sekä hajun poistoon.

Terveellisen ja miellyttävän sisäilman kosteuden tulee olla kohdallaan ja hallinnassa. Useimmilla ilmalämpöpumpuilla voi poistaa kosteutta joko pelkästään jäähdyttämällä tai erillisellä kuivaustoiminnolla. Kehittyneimmillään ilman kosteuden voi säätää ihanteelliseksi ja pitää sitä yllä niin lämmityksen kuin jäähdytyksenkin yhteydessä.

Lämpötila Daikin Hitachi Innova Sharp Technibel Ultimate
+30°C Jäähdytysteho, W
3480 2790 3320 3210 4820 4050
EER
4,05 3,58 2,66 3,52 2,67 3,10

Terveellistä ja mukavaa

Daikinissa on ominaisuus, jota eiaikaisemmin ole vertailumme laitteissa esiintynyt. Siinä raitisilmaa, siis ulkoilmaa, tuodaan ulkoyksikön kautta kanavalla sisäyksikölle sisäilmaan. Raitisilman tuonnilla on tarkoitus vaikuttaa ilmankosteuteen sekä tuottaa miellyttävä ja terveellinen kosteustaso huonetilaan. Daikinin mallinimessä ”ururu” tarkoitaa kostutusta ja ”sarara” kuivausta.

Hitachin ainutlaatuinen ominaisuus on puhdistusrobotti, joka siivoaa ja pitää sisäyksikön puhtaana. Näin huoneilma säilyy raikkaana ja terveellisenä. Mahdollisesti myös suodattimien huoltotarve on vähäisempi kuin tavallisissa ilmalämpöpumpuissa. Robotti ”lakaisee” pölyt sisäyksilön laidassa olevaan kaukaloon, josta ne voi siististi kipata roska-astiaan. Hitachi monitoroi myös ilman laatua ja tarpeen mukaan suorittaa sisäilman plasmapuhdistuksen.

Innovassa, Technibelissä ja Ultimatesssa on ”I Feel” tai Follow Me” -toiminto, jolla sisäilman lämpötilan mittauspiste voidaan vaihtaa sisäyksiköstä
kaukosäätimeen. Tällä toiminnolla käyttäjä voi tehdä olonsa mukavammaksi ja säätää lämpötilaa huonetilassa kulloisenkin oleskelupaikan mukaan.

Technibel on suunniteltu erityisesti myös käyttämään kahta sisäyksikköä. Laajemmissa tiloissa tai kaksikerroksisessa rakennuksessa kahden sisäyksikön avulla voidaan tuntuvasti parantaa ilman jakaantumista tasaisesti kaikkiin tiloihin. Techibelissä on lisäksi sisäilman titanioksidisuodatin- toiminto. Suodatin torjuu valmistajan mukaan tehokkaasti epämiellyttäviä hajuja, tappaa bakteereja ja mikro-orgamismeja.

 

TEKNIIKKA (valm.ilm.) Daikin HITACHI Innova Sharp Technibel Ultimate
Malli Ururu Sarara Ultimate 13 Premier Inverter
Sisäyksikkö FTXR42E RAS-25SX8N H121NI AY-ZP40KR MPA9FIOR5IAA MSC-12HRFN1-QD2E
Ulkoyksikkö RXR42E RAC-25SX8N H121NO AE-Z40KR GR9I5OR5IAB MOF-12HFN1-QD2E
MITAT, PAINOT
Sisäyksikkö (lxkxs) mm 956 x 280 x 378 798 x 298 x 233 866 x 292 x 209 860 x 292 x 205 995 x 285 x 240 920 x 292 x 225
Paino (kg) 14 11,5 11 12 12 11,5
Ulkoyksikkö (lxkxs) mm 795 x 693 x 285 750 x 570 x 288 899 x 596 x 378 780 x 540 x 265 830 x 630 x 410 845 x 695 x 335
Paino (kg) 48 36 43 42 56,5 47
Kylmäaine/määrä (kg) R410 / 1,4 R410A / 1,2 R410A / 1,3 R410A / 1,0 R410 / 1,3 R410A / 1,4
TEHOT, KERTOIMET
Lämmitysteho (kW) 5,1 (1,3 – 5,6 ) 2,5 (0,5 – 3,4) 3,5 (0,7 – 4,5) 3,5 ( 0,9 – 4,0 ) 4,4 (0,84 – 5,18) 3,5 ( 1,1 – 4,3 )
COP 4,3 5,5 4,4 5,1 4,3 4,6
Jäähdytysteho (kW) 4,2 ( 1,6 – 4,6 ) 2,5 (0,5 – 3,4) 3,5 (0,7 – 4,5) 3,5 ( 0,9 – 4,0 ) 4,4 (0,84 – 5,18) 3,5 ( 1,1 – 4,3 )
EER 4,0 5,4 4,3 3,5 3,4 4,2
Ottoteho (kW), lämmitys 1,2 ( 0,8 – 1,3 ) 0,6 0,8 ( 0,2 – 1,7) 0,9 ( 0,2 – 1,7 ) 1,2 0,9 (0,4 – 1,6)
Ottoteho (kW), jäähdytys 1,0 ( 0,2 – 1,1 ) 0,5 0,8 (0,2 – 1,7) 1,0 ( 0,2 – 1,2 ) 1,4 0,8 (0,4 – 1,5)
Puhallinnopeudet kpl 6 + autom. 4 + autom. 7 + autom. 4 + autom. 3 + autom. 3 + autom.
Lämmitys (Cº) 10 – 30 16 – 30 (8) 16 – 30 (10) 16 – 30 10 – 32 (10) 17 – 30
Takuu (v) Asennusliikkeestä 2 laite / 5 kompr. 2 laite / 5 kompr 2 2 2 täys / 5 kompr.
HINTA (€) (sis. alv.) 2467 1690 1250 1029 1955 998

 

Lue kattava loppuarvostelu ja koko artikkeli Rakennusmaailman numerosta 11/2011!

Näin mitattin

Mittausympäristö

Mittaukset tehtiin Vihdissä MTT Vakolan pakkashallissa, jonka lämpötilaa voidaan säätää alueella – 40…+55 °C. Hallin ilmankosteutta voidaan säätää. Pakkashallin pituus on 14,2 metriä, leveys 5,5 m ja korkeus 5,1 m. Pakkashallissa tehdään mm. koneiden toimintakokeita kylmässä ja kuumassa, kylmäkäynnistyskokeita, lämmitys- ja jäähdytyslaitekokeita sekä elintarvikeautojen eristyskyvyn ja jäähdytystehon mittauksia.

Lämpöpumppujen mittausmenetelmä oli pääosin sama kuin edellisissä mittauksissa (TM Rakennusmaailma 5E/10). Mittaukset tehtiin vakioiduilla osatehoilla: +7 asteessa pumpun tehoksi säädettiin 2 000 W, +2 asteessa 2 500 W, –2 asteessa 3 000 W ja –7 asteessa 3 500 W. Näin testitilanne saatiin paremmin vastaamaan todellista lämmitystarvetta korkeammissa ulkolämpötiloissa. Ulkolämpötiloissa –15 ja –20 celsiusastetta lämpöpumput kävivät täydellä teholla.

Mittausten tavoite

Mittauksin selvitettiin ilmalämpöpumppujen lämmitysteho ja energiankulutus eri ulkolämpötiloissa, lämmitettäessä +20 C-asteista huonetilaa. Koejärjestely mahdollisti myösn lämpöpumppujen jäähdytystehon mittauksen. Mittaukset tehtiin lämpötasapainomenetelmällä, jossa jäähdyttimillä, säädettävillä lämmittimillä ja mitattavalla lämpöpumpulla aikaansaatiin tasapainotila, jossa mittaustilaan tuotiin ja sieltä poistettiin yhtä paljon lämpöä.

Mittauksia varten varusteltiin eristetty mittausvaunu, jonka sisäpituus on 5 m, -leveys 2,3 m ja -korkeus 2 m. Vaunu varustettiin kahdella vakiotehoisella jäähdytyslaitteella, jotka jäähdyttivät vaunun sisäilmaa. Jäähdytys oli tarpeen, koska lämpövuoto seinämien läpi ei yksistään riittänyt poistamaan kaikkea lämpöpumppujen tuottamaa lämpöä. Vaunun sisälle vietiin kaksi säädettävää sähkölämmitintä. Vaunun sisäilman sekoittumisen varmistamiseksi vaunuun asennettiin myös puhaltimia.

Lämpöpumput asennettiin mittausvaunun pitkälle sivulle siten, että ulkoyksiköt tulivat vaunun ulkopuolelle ja sisäyksiköt vaunun sisälle. Kerralla vaunuun asennettiin kolme pumppua siten, että niiden asema ja toiminta olivat keskenään tasavertaisia. Maahantuojien valitsemat asentajat tekivät asennustyöt. Ennen mittauksia pumppuja koekäytettiin niiden toiminnan vakiinnuttamiseksi ja uutuudenkarheuden poistamiseksi.

Suureiden mittaus

Luotettavien tulosten ja mittausten sujumisen varmistamiseksi lämpötiloja mitattiin useasta eri pisteestä. Pakkashallin lämpötilaa mitattiin mittausvaunun ympäristöstä ulkoilman lämpötilan pitämiseksi vakiona. Ulkolämpötilaa mitattiin myös lämpöpumppujen ulkoyksiköiden ilmanottoaukkojen ja mittausvaunun jäähdytyslaitteiden lauhduttimien luota. Sisäyksiköiden toimintaa valvottiin mittaamalla yksikön imemän ja puhaltaman ilman lämpötilaa. Mittausvaunun jäähdytyslaitteiden puhaltaman ilman lämpötila mitattiin, samoin kuin mitattiin pakkashallin ilman suhteellista kosteutta.

Hallissa oli ilman kostutus käytössä  kaikissa muissa testeissä, paitsi +30 celsiusasteen jäähdytysmittauksessa ( kosteus noin 30 %). Ilman kosteus oli –20 asteessa lukemissa 62–65 %. Kaikissa muissa lämpötiloissa suhteelliseksi kosteudeksi säädettiin 80 %, ja sitä pidettiin yllä höyrykostuttimella. Käytännössä kosteus kuitenkin vaihteli lukemissa 74–83 % prosessin hitauden takia. Yhteensä lämpötilaa mitattiin samanaikaisesti yli 30:lla nelijohdinkytketyllä Pt-100-anturilla. Lämpöpumpun kuluttama sähköteho mitattiin wattimittarilla, samoin kuin lämmittimien ja jäähdyttimien kuluttama sähköteho. Näiden lisäksi mitattiin vaunussa olevien puhaltimien teho. Lämmitysteho mitattiin siten, että ensin pakkashalliin säädettiin haluttu ulkolämpötila (+7, +2, –2, –7, –15 tai –20 °C). Sitten mittausvaunussa käynnistettiin sekä vakiotehoiset jäähdyttimet että tehomittariin kytketyt, säädettävät sähkölämmittimet ja puhaltimet. Lämmittimet säädettiin siten, että mittausvaunun sisälämpötilaksi vakiintui +20 °C.

Syntyneessä tasapainotilanteessa seinämävuotoina ja jäähdyttämällä mittausvaunusta poistui tehoa yhtä paljon kuin sähkölämmittimillä sinne tuotiin. Tämän jälkeen käynnistettiin mitattava lämpöpumppu, joka ulkolämpötiloissa +7, +2, –2 ja –7 °C säädettiin käymään oman termostaattinsa ohjaamana tavoitteena sisälämpötila +20 °C. Ulkolämpötilasta riippuen mittausvaunun sähkölämmittimien tehoa alennettiin 2 000, 2 500, 3 000 tai 3 500 wattia, ja lämpöpumpun piti tuottaa puuttuva teho tasapainotilan säilyttämiseksi. Kun tasapainotila oli taas vakiintunut, mitattiin pumpun ottoteho COP:n laskemiseksi. Kylmemmissä ulkolämpötiloissa (–7, –15 ja –20 °C) lämpöpumpun termostaatit säädettiin suurimpaan arvoonsa, jolloinlaite kävi koko ajan täydellä teholla. Tasapainotilan säilyttämiseksi säädettävien lämmittimien tehoa pienennettiin. Lämpöpumpun suurin lämmitysteho oli näin ollen sähkölämmittimien alku- ja lopputehon erotus. Tasapainotilassa mitattiin myös lämpöpumpun ottoteho COP:n laskemiseksi.

Jäähdytyksen mittaus

Jäähdytystehon mittaamiseksi määritettiin ensin mittausvaunun lämpövuoto sisätilan lämmitysmenetelmällä eli lämmittämällä mittaustilaa tunnetulla lämpöteholla. Saavutetussa tasapainotilanteessa lämpövuoto oli yhtä suuri kuin sisään syötetty ämpöteho kyseisessä lämpötilaerossa. Tästä voitiin laskea lämpövuoto watteina yhtä lämpötilaeron astetta kohti. Tämän jälkeen ympäristön lämpötilassa +30 °C mittausvaunua jäähdytettiin testattavalla lämpöpumpulla, ja samalla sähkölämmittimillä säädettiin sisälämpötila +22 C-asteeseen. Tasapainotilanteessa jäähdytysteho oli lämmittimien tehon ja seinämävuotojen summa. EER-arvon laskemiseksi mitattiin myös laitteen tarvitsema sähköteho.