• Biltema ES 600
• Black & Decker HVLP 400 – QS
• Bosch PSF 65
• Nuair Graffity 600 HVLP
• Tech Power 350W
• Wagner Wall Perfect W665

Hankimme rautakaupoista ja alan liikkeistä uuden polven matalapainemaaliruiskuja ottaaksemme selvää, onko maalaaminen ruiskulla nyt helpompaa. Muistot taannoisista pärisevistä sähköruiskuista tai paineilmakompuraan liitetyistä ruiskuista eivät ole aina ruusuisia. Maalaus toki onnistui niilläkin vaihtelevallamenestyksellä, mutta kaikkialle leviävän maalipölyn ansiosta maalaaminen ruiskulla sai jäädä ammattilaisille.

maaliruiskutus

Maalisuihku kohdistetaan mahdollisimman kohtisuoraan maalattavaa pintaa vasten. Jos maalataann esimerkiksi kattoa tai lattiaa, onnistuu maalaus vielä noin 45 asteen kulmassakin.

Aivan uusi juttu ei tämä matalapaineruiskuttaminen kuitenkaan ole. Muistuipa juuri mieleen, että faijallahan oli taannoin 60-luvulla matalapainemaaliruisku, jonka käyttövoimana toimi silloinen legendaarinen, pystymallinen Nilfisk-pölynimuri. Niistä ajoista ovat toki nykyiset uutuusruiskut kuin toiselta planeetalta.

Uudet ruiskut ovat ammattikielellä nk. HVLP-maaliruiskuja, mikä tarkoittaa suurta siirtomäärää pienellä paineella (High Volume Low Pressure). Puhaltimella synnytetään maalauspistooliin runsas pääilmavirta ja osa siitä ohjataan maalisäiliön paineistukseen. Maalisäiliöön syntyvä paine ajaa ruiskutettavan aineen maalisuuttimelle. Pääilmavirralla ja sen suuntaamisella ilmasuuttimilla säädetään ruiskutuskuviota ja pyritään muodostamaan ilmavaippa, joka pitää kuvion koossa ja estää maalisumun leviämisen ympäristöön.

Kaikissa vertailun ruiskuissa on ilmamäärä aina lähes vakio. Maalin määrää säädetään kaikissa samalla periaatteella. Säätöruuvilla tai -renkaalla muutetaan maalisuuttimen sisällä sijaitsevan neulaventtiilin aukeamaa, joka on yhteydessä maalipistoolin liipaisimen liikevaraan. Ilmasuutinta kiertämällä voidaan muuttaa ruiskutuskuviota maalattavan kohteen mukaan vaakasuuntaisesta pystysuuntaiseksi tai ympyränmuotoiseksi.

Näissä omatoimisille nikkareille ja remontoijille suunnatuissa, matalapaineruiskuiksi tai hienoruiskuiksi kutsutuissa työkaluissa on sovellettu ammattilaisten maaliruiskujen toimintaperiaatteita. Jokamiehen ruiskut on muokattu kohtuuhintaisiksi ja helpoiksi käyttää. Merkittävimmät edut muihin ruiskumaalausmenetelmiin verrattuina näissä matalapaineruiskuissa lienevät juuri käytön helppous ja muita menetelmiä vähäisempi suojaustarve.

Matalapainemaaliruiskut

Markkinat toimivat monella alalla niin, että tunnettu valmistaja tuo markkinoille uuden tuotteen ja ehtiin ehkä tehdä tulostakin ennen kuin markkinoille tulee samankaltaisia tuotteita tuntuvasti alhaisemmilla hinnoilla. Kokoamassamme joukossa on edustettuina tuotteita laidasta laitaan, arvostetuista alan merkkituotteista vähemmän tunnettuihin tuotemerkkeihin.

Pinnallisesti tarkasteltuna joukon ruiskut sisältävät kaikki samat peruskomponentit ja toiminnot: puhaltimen, ilmaletkun, maalipistoolin maalisäiliöllä, säädettävän maalisuuttimen ja suunnattavan ilmasuuttimen. Merkistä ja mallista riippuen edellisten lisäksi pakettiin voi kuulua tarvikkeita esimerkiksi maalin ohennukseen ja annosteluun, kantohihna, varaosia, tiivisteitä ja voiteluaineita ym.

Maine, tunnettuus ja hinta kulkevat usein yhdessä, joten vertailun, ruiskujen hinnat vaihtelevat 167 euroa maksavasta Wagnerista halvimpaan, 20 euroa erikoistarjouksessa maksaneeseen Tech Poweriin. Ehkä hämäävää oli se, että samaan käyttötarkoitukseen ja samaan kohderyhmään osuvat ruiskut olivat tehoiltaan niin poikkeavia. Valmistajien ilmoittamat puhaltimen moottorien tehot vaihtelivat tässä joukossa 280 watista 600 wattiin. Tehokkaimmat 600 watin moottorit olivat Biltemassa ja Nuairissa. Pienitehoisin oli Bosch 280 W:n moottorilla.

Saman toimintaperiaatteen vastapainoksi laitteista löytyy vielä runsaasti eroavaisuuksia muotoilussa, ergonomiassa, painossa, tilavuuksissa, melussa, käyttötavassa ja valmistajan käyttösuosituksissa. Käytännön toimissa tuntuvimmat erot, jos itse ruiskutusjäljestä ei vielä puhuta, ovat maalisäiliön tilavuus eli täyttötiheys, ilmaletkun pituudesta seuraava ulottuvuus, pistoolin paino sekä maalimäärän paino, joka pitkän päälle voi käydä maalarin voimille.

Ruiskumaalauksen valmistelut ja suojaus

imuputket maaliruiskuissa

Imuputken suuntaa muuttamalla voi maalata pistooli ylös kattoon tai alas lattiaan suunnattuna. Imuputken koko viittaa tässä myös maalimäärään.

Maalattavan ympäristön suojaaminen maalisumulta on ruiskulla maalattaessa usein välttämätöntä. Sisätiloissa maalattaessa suojauksen tarve vain korostuu. Vaikka nämä uudet ruiskut muodostavat tuntuvasti taannoisia kokemuksia tarkemman maalausjäljen, leviää kuvion ulkopuolelle helposti laitteesta ja säädöistä riippuen 5–15 senttimetriä leveä maalisumu. Maalin leviämiselle on suojaamalla asetettava tarkat rajat. Esimerkiksi sisätiloissa seinää maalatessa on katon raja, lattian raja ja nurkka sekä mahdolliset ikkunat suojattava huolellisesti.

Useimmat maalit on tarkoitettu levitettäviksi siveltimellä tai telalla. Niinpä maaliruiskua varten maalit on useimmiten ohennettava. Kannattaa noudattaa maalinvalmistajan ohjetta ohentamisesta ruiskumaalausta varten. Useimpien ruiskutettavaksi soveltuvien maalien käyttöohjeissa on ohennusohjeet.

Yleisesti ottaen ja tässä yhteydessä viskositeetti voidaan käsittää nesteen ”paksuudeksi”. Kaikissa maaliruiskuissa on varusteena nk. DINmitta- astia, jolla maalin viskositeetin voi säätää ruiskulle sopivaksi. Käytännössä kaikki maalit ja lakat on ohennettava ja ainoastaan puuöljyt sekä petsit eivät vaadi ohennusta. Maali tulee ohentaa viskositeetiltaan ruiskulle soveltuvaksi kyseisen maalin ohenteella.

DIN-mitta-astialla, joka on tarkemmin ilmaistuna suppilo, maalin tai muun ruiskutettavan nesteen viskositeetti säädetään sopivaksi mittaamalla aika, joka kuluu ko. nesteellä täytetyn suppilon tyhjenemiseen. Maaliin lisätään ohennetta ja toistetaan kellotus, kunnes ohjeaika savutetaan. Yleistä nyrkkisääntöä ei ohentamiseen ole, mutta tunnettuihin nesteisiin vertaamalla voi saada kohtalaisen käsityksen ruikutettavan maalin juoksevuudesta. Veden ja maidon juoksevuuden omaavat nesteet ovat hyvin ruiskutettavia, mutta piimän paksuus on liikaa näille ruiskuille. Oheen on koottu yleisimpien ruiskutettavien maalien ohjeajat DIN-suppiloa käytettäessä.

Ruiskulla maalaaminen

maalin ohentaminen ennen maaliruiskuun laittamista

Maalin voi kaataa ohentamattomanakin säiliöön ja ohentaa vasta siinä. Kaikissa muissa paitsi Black & Deckerissä säiliö on täyttöä varten irrotettava pistoolista.

Ruiskulla maalaamiseen on paras perehtyä seuraamalla käyttöohjeita. Kaikkien käyttöohjeissa neuvotaan, kuinka maalaus sujuu parhaiten. Ennen ruiskutuksen aloitusta on hyvä harjoitella ruiskun käyttöä esimerkiksi pahvilevylle. Wagnerin mukana tulee oiva ”lakana”, johon on painettu harjoitusrata, jolla maaliruiskun käyttöön ja kuvion säätöön voi perehtyä.

Käytettävälle maalille löytyy helposti sopiva ruiskutusetäisyys, joka voi olla noin 25 millimetristä 30 senttimetriin. Liikutettaessa ruiskua vaakasuunnassa tulee kuvion olla kapea
ja korkea sekä vastaavasti pystysuunnassa liikuteltaessa kuvion tulee olla leveä ja matala. Pistemäistä tai pallomaista kuviota voi käyttää esimerkiksi ruiskutuksen raja-alueilla tarkkuutta vaadittaessa. Ylös tai alas suunnatussa ruiskutuksessa kuvion on paras olla leveä ja matala.

Ruiskua liikutellaan tasaisesti vakioetäisyydellä niin, että jälki on peittävä ja tasalaatuinen. Liika maalin syöttö voi aiheuttaa valumia ja liian pienellä maalimäärällä jälki jää harsomaiseksi.

Ruiskulla maalatessa on suojaamisen lisäksi olosuhteet otettava huomioon eri tavalla kuin siveltimellä tai telalla maalatessa. Maalaaminen ruiskulla onnistuu parhaiten vedottomassa ja tuulettomassa tilassa. Voimakas veto sisätiloissa tai tuuli ulkona maalatessa haittaavat ruiskutusta maalisumun levitessä ilmavirran mukana.

Ilman lämpötilan ja kosteuden suhteen pätevät samat säännöt kuin tavanomaisessa maalauksessa. Ruiskulla maalatessa voi kuitenkin maalin kuivuminen olla nopeampaa maalikerroksen ollessa mahdollisesti pensselin jälkeä ohuempi. Voimakas ilmavirta painaa maalia hyvin käsiteltävän materiaalin huokosiin ja kuivattaakin maalia jo matkalla. Lisäksi maalin menekki voi yllättää, vaikka ohenninta olisi lisätty runsaastikin. Osa maalista menee taivaan tuuliin ja peittävän aineen määrä on sama, olipa maali ”jatkettu” tai ei.

Terveyden ja turvallisuuden kannalta kannattasi aina käyttää suojalaseja, hengityssuojainta ainakin sisätiloissa ja liuotinpohjaisia maaleja käytettäessä on huolehdittava tuuletuksesta tai käytettävä raitisilmamaskia. Laitteiden melu ei juuri häirinnyt, sillä puhallin on usein riittävän kaukana maalarista tai olalla, jolloin melu ei suuntaudu maalarin korviin. Pitkäkestoisen ruiskumaalausurakan tekijälle voi kyllä kuulosuojaimia suositella.’

maalisuuttimenpesu

Maalauksen jälkeen ruiskua pestessä huljutetaan säiliössä ohennetta (tässä vettä) ja ajetaan ruisku puhtaaksi.

 

Vehkeet on pestävä

Ruiskutuksen jälkeen työ ei pääty aivan heti, vaikka maalaus on valmis. Ruisku on pestävä huolellisesti seuraavaa käyttöä varten. Säiliö ja maalisuutin pestään käytetyn maalin ohenteella, vedellä tai liuottimella. Säiliö täytetään vedellä tai liuottimella, huljutetaan säiliötä ja ruiskutetaan, kunnes suihku on puhdasta. Mitta-astia kannattaa myös muistaa pestä. Maalisuuttimen perusteellinen puhdistus käy vain purkamalla suutin ja pesemällä se erikseen. Apuna voi käyttää esimerkiksi maalipensseliä. Osien annetaan kuivua ennen ruiskun kokoamista, ja voihan puhallinta käyttää osien kuivumisen edistämiseen.

Vedellä peseminen käy helposti, mutta liuottimien kanssa on otettava huomioon, ettei pesujätteitä leviä luontoon. Lisäksi runsas pesuun käytettävä liuotinmäärä voi tulla hintoihinsa.

arvosanat

Lue koko artikkeli ja kattava loppuarvostelu Rakennusmaailman numerosta 7/2012!