harkkotippuu

Turvajalkineen varvassuojukselle voi olla käyttöä rakennustyömaalla esimerkiksi raskaita rakennusmateriaaleja nosteltaessa. Jalalle mahdollisesti tippuva harkko kysyy varvassuojukselta sekä iskun- että puristuksenkestoa

Arbesko 282
• Bockmann 374205
• Båstad Monitor Street
• Caterpillar Activator 71124800
• Cofra Caravaggio
• Haix Airpower X11 Low
• Jalas 3308 Drylock
• Laja Nicego 56780FMUMI
• Robusta Ficus
• Sievi Matrix S3

Jos on nähnyt ihmisen astuvan naulaan tai saavan varpailleen jotain painavaa, luulisi ymmärtävän turvajalkineiden tarpeellisuuden. Toisin ovat asiat kuitenkin käytännössä. Lenkkarit ovat varsinkin pikkutyömailla edelleen aivan liian tuttu näky.

Turvajalkineiden vertailu tuli siis vastauksena – lähes sananmukaisesti – kipeään kysymykseen. Kuten moniin muihin turvavarusteisiin, myös turvajalkineisiin liitetään outoja kuvitelmia. Turvakenkiä pidetään painavina, kömpelöinä tai vähintään hiostavina.

Näihin oletuksiin vertailumme toi selkeän ja ehkä yksiselitteisimmän vastauksen. Kun katsoo vertailujalkineiden käytettävyysarvosanoja, tilanne näyttää hyvältä. Toisin on laita turvajalkineiden suojaustason kanssa. Huolestuttavaa on, että jalkineiden suojaustasossa todettiin rajuja eroja. Vertailussa nimittäin jaettiin kiitosten lisäksi myös surullisen paljon huonoja arvosanoja. Heikkona lenkkinä oli ennen kaikkea varvassuojuksen kestävyys.

Jottei totuus unohtuisi, ei edetä asiassa vielä pidemmälle. Tärkeää on nimittäin tajuta, etteivät tavanomaiset kengät suojaa sitäkään. Asia tuli esille pohjien naulanläpäisysuojauksen testeissä. Niissä verrokiksi otetut, suojaamattomilla pohjilla varustetut kengät antoivat mitättömiä läpäisyarvoja jopa vertailun heikoimpiin kenkäpareihin verrattuna. Saatuja tuloksia ei siis saa valjastaa tekosyyksi turvajalkineiden käyttämättä jättämiselle. Se olisi itsensä huijaamista ja tahallista asioiden vääristelyä.

Ostopäätös vaatii pohdintaa

Kaikki vertailun turvajalkineet eivät ole tavanomaisia kuluttajatuotteita. Pienasiakas saa niitä kyllä ostettua, mutta hankinta voi edellyttää viitseliäisyyttä. Toisaalta tilanne elää koko ajan, joten mitään ehdottoman varmaa on saatavuustilanteesta vaikea lausua.

Osaa tuotteista löytyy jopa postimyynnistä, mitä voi pitää varsinkin syrjäseudulla hyvänä asiakaspalveluna. Jalkineiden istuvuudenkannalta kyse on kuitenkin hankalasta hankintatavasta. Vaarana on, että huonosti sopiva jalkine päätyy käyttöön, sillä postimyyntituotteen
palautuksessa on omat mutkansa.

Se, että jokin vertailutuote on menestynyt vertailussa, ei välttämättä tarkoita sen soveltumista jokaiseen jalkaan. Jokin toinen malli voi ajaa käyttöominaisuuksiltaan asiansa paljon paremmin. Onko kyseinen tuote turvaominaisuuksiltaan ehdottoman samanveroinen, on sitten toinen kysymys.

Turvajalkinemarkkinoiden valikoimat ovat niin laajat, ettei suoria johtopäätöksiä tietyn merkin paremmuudesta voi vetää. Omia johtopäätöksiä saa toki tehdä, eikä järjen käyttö ole kiellettyä. Vertailumme tulokset koskevat kuitenkin vain
testattuja jalkinemalleja.

Poikkeava hankintatapa

Tavanomaisista sokko-ostoista poiketen päädyimme tällä kertaa pyytämään vertailujalkineet suoraan valmistajilta ja maahantuojilta. Syynä oli halu vähentää jälkipyykkiä. Jalkinemerkin edustajat ottivat näin kantaakseen vastuun, että vertailuun toimitettu turvajalkine soveltuu määriteltyyn käyttöön.

Tuotteita pyydettäessä ilmoitettiin, että vertailuun otetaan umpinaisia puolikenkiä, joiden tulee soveltua rakennustyömaakäyttöön. Sandaalit, kuten varsikengätkään, eivät tulleet näin ollen
kysymykseen. Käyttöajankohdaksi määriteltiin jalkinetyypistä ja aikatauluista johtuvista syistä lämmin vuodenaika. Tuotteiden tuli lisäksi kuulua jalkinemerkin
perusmallistoon.

vesitesti

Vaikkei vertailujalkineilta edellytetty vedenpitävyyttä, rakennustöihin soveltuvalta umpikengältä voi silti vaatia edes jonkinlaista kosteussuojaa. Monesti asia toimi itseään vastaan, sillä kenkään päässyt vesi myös pysyi siellä.

Vertailujalkineiden vaatimuksiin kuuluivat oleellisina naulaanastumis- ja varvassuojukset. Niiden tarkemmasta materiaaleista ei esitetty kuitenkaan toiveita. Sama päti jalkineiden päälimateriaaliin. Se sai olla maahantuojan tai valmistajan valinnanmukainen. Siihen, halutaanko mukaan nauha- vai tarrajalkineita, ei otettu myöskään kantaa. Näillä rajauksilla vertailuun saatiin mukaan kymmenen tuotemerkkiä. Vain kaksi mukaan pyydettyä jäi pois. Otterin kenkiä ei meille toimitettu, sillä jalkineiden senhetkisen maahantuojan mukaan heidän päämiehensä ei sallinut vertailuun osallistumista. Würthin nimellä myytävien turvajalkineiden poisjäännin syyt olivat vähemmän dramaattiset. Testejä keväällä käynnistettäessä oli tiedossa, että Würthin mallisto uudistuisi ennen vertailun ilmestymistä. Tuotteiden osallistumisessa ei olisi ollut järkeä.

Surullinen lopputulema

Vaikkei vertailuja käynnistettäessä lopputuloksista ole tietenkään mitään varmuutta, alkuun ei voinut välttyä ajatukselta, että näinköhän joukosta suuria yllätyksiä löytyy. Kaikki jalkineet on nimittäin tyyppihyväksytty akkreditoiduissa testauslaitoksissa. Lisäksi jalkineita toimittavat luultavasti tarkistaisivat, ettei testeihin päätyisi ainakaan oman laadunvalvonnan mielestä epäkelpoja tuotteita.

Lopputulokset olivat melkoinen pommi. Kaikkiaan neljä testattua jalkinemallia ei läpäissyt kärjen puristustestiä. Joukossa olivat kaikki muovisella varvassuojaimella varustetut jalkineet, mutta myös yksi teräskärkinen. Ei siis voi lähteä ajatuksesta, että jokin materiaali olisi varvassuojuksessa automaattisesti toista parempi.

Naulaanastumissuojusten puolella koettiin myönteisempi yllätys. Kaikissa tapauksissa ei standardin vaatimiin lukuarvoihin tosin päästy. Lisäksi erot teräksen ja tekstiilisuojien välillä olivat merkittävät.

Kyse oli kuitenkin selvästi kovennetusta ja testinaulavalinnaltaan standardimenetelmää käytännönläheisemmästä testistä. Niinpä kaikkia tuloksia voitiin pitää hyväksyttävinä. Nykyisen vaatimustason valossa naulaanastumissuojusten laatu oli siis asianmukainen.Eri asia on, onko standardissa määritelty pohjien naulanläpäisyn suojaustaso kaikilta osin riittävä. Ainakin ohuemmat naulainkäyttöön tarkoitetut naulat tulevat tekstiilipohjasta edelleen läpi, mikäli naulaan astuvalla henkilöllä on massaa tai edes hieman vauhtia. Tämä on kuitenkin kysymys, josta päättäminen kuuluu toisaalle.

mittaustulokset

MITTAUSTULOKSET Arbesko Bockmann Båstad Caterpillar Cofra Haix Jalas Laja Robusta Sievi
Pohjan pito (kitkakerroin)
NaLS/keraami 0,28/0,27 0,29/0,30 0,23/0,22 0,31/0,32 0,22/0,23 0,20/0,19 0,25/0,26 0,26/0,26 0,21/0,23 0,21/0,22
glyseroli/teräs 0,13/0,10 0,23/0,23 0,20/0,18 0,18/0,19 0,17/0,15 0,17/0,15 0,14/0,13 0,17/0,19 0,15/0,17 0,15/0,16
Varvassuojus, vapaa tila (mm)
isku 16,5/16,5 15,0/14,5 13,0/13,0 17,0/16,5 14,5/14,5 15,0/14,0 14,0/16,0 16,0/16,5 15,5/14,0 17,0/17,0
puristus, 15 kN 19,5/18,5 15,5/16,0 9,5/10,0 16,5/14,0 8,5/10,5 10,5/11,0 18,0/19,0 14,5/15,5 7,5/7,0 17,0/18,0
puristus, 20 kN 14,5/12,5 15,0/13,0 e 13,0/14,0 e e 14,0/14,5 11,5/13,0 e 13,0/14,0
Naulaanastumissuojus
läpäisyvastus (N) 750-1010 870-1010 840-1070 1980-2450 750-930 980-1060 1840-2080 2270-2500 720-880 1410-2030
suojaton alue, etu (mm) 0/0 0/0 0/0 3,0/8,5 0/0 5,0/5,0 5,5/5,5 3,0/3,5 5,0/4,0 3,0/5,0
suojaton alue, kanta (mm) 0/0 0/0 0/0 8,0/8,5 0/0 5,0/2,5 16,0/8,0 5,0/6,0 7,5/9,0 6,0/8,5
Paino (g) 680 540 630 650 600 780 660 560 610 640

MITTAUSTULOSTAULUKOSSA on esitetty tulokset pääosin vertailujalkinepareittain siten, että vasemman ja oikean kengän tulokset ovat vastaavilla puolilla kauttaviivaa. Naulaanastumissuojuksen läpäisyvastuksessa on kerrottu tulosten vaihtelurajat.

Huomattavaa on, että ilman naulaanastumissuojusta olevalla turvajalkineella arvot jäivät vaihteluvälille 170–200 N. Vertailujalkineiden paino on ilmoitettu yhdeltä kengältä.

e = testiä ei voitu jatkaa

Tyyppihyväksynnän vähimmäisvaatimukset: Pohjan kitkakerroin on oltava NaLS/keraami-menetelmällä vähintään 0,28 tai glyseroli/teräs-menetelmällä 0,13.

Varvassuojuksen iskunkestävyys- ja 15 kN:n puristuslujuustesteissä varpaille on jäätävä vapaata tilaa vähintään 14,0 millimetriä. Jatketulle 20 kN-testille ei ole esitetty vaatimuksia.

Naulaanastumissuojuksen läpäisyvoiman on standarditestissä oltava vähintään 1 100 N. Vertailussa käytetylle sovelletulle testille ei ole olemassa vähimmäisvaatimusta. Naulaanastumissuojuksen mitoitukselle on määritelty suojaamattoman alueen suurimmat sallitut mitat. Suojaamatonta alaa saa jalkineen reunan etuosassa olla korkeintaan 6,5 mm ja kantaosassa 17 millimetriä.

 

Näin testattiin

PUOLIKENKÄMALLISTEN turvajalkineiden standarditestit ja muut laboratoriotutkimukset tehtiin Työterveyslaitoksella.
Ennen varsinaisia testauksia vertailujalkineiden tuotetiedot kirjattiin, jalkineparien asianmukaisuus tarkistettiin ja kenkäparit punnittiin.

Vertailujalkineiden pohjien pito määriteltiin standardin EN ISO 13287 mukaisesti. Ennen testauksia jalkineiden pohjat puhdistettiin 50-prosenttisella etanoliliuoksella ja pestiin vedellä. Lisäksi pohjat hiottiin kevyesti hiekkapaperilla, karheus 400 grit.

Mittaukset tehtiin molemmilla standardissa kuvatuilla tavoilla. Liukastumisliikettä mallintavassa testilaitteessa ajetuissa kitkakerroinmäärityksissä jalkineen kosketuskulma oli alustan suhteen seitsemän astetta. Tulokset laskettiin toistomittausten keskiarvoista.

NaLS/keraami-menetelmässä kitkaalustana oli keraaminen pinta ja väliaineena 0,5 painoprosentin vahvuinen natriumlauryylisulfaattiliuos (NaLS). NaLS-liuos vastaa liukkaudeltaan saippuankaltaista ainetta. Kyse on pesuaineissa yleisesti käytetystä pinta-aktiivisesta aineesta.

Glyseroli/teräs-menetelmässä kitkapintana oli teräslevy ja väliaineena 85 prosentin glyseroliliuos. Glyseroli vastaa liukkaudeltaan rasvaa tai öljyä.

Kärjet kovilla

Varvassuojaimen iskukokeissa voimaa iskukärjelle antoi 20 kilogramman puntti. Båstadin kenkäparia lukuun ottamatta vertailun turvajalkineet – myös kuvan Arbesko – selvittivät hurjalta näyttävän testin kunnialla.

Varvassuojaimen iskukokeissa
voimaa iskukärjelle antoi 20 kilogramman
puntti. Båstadin kenkäparia
lukuun ottamatta vertailun
turvajalkineet – myös kuvan Arbesko
– selvittivät hurjalta näyttävän
testin kunnialla.

Varvassuojuksien iskun- ja puristuskestävyydet määritettiin standardin EN ISO20344 mukaisesti. Molempia testejä varten vertailujalkineista leikattiin irti kengänkärki, joka kiinnitettiin kullekin testityypille ominaiseen kiinnityshaarukkaan. Kärjen sisälle asetettiin muovailuvahasylinteri, joka mallinsi varpaiden korkeutta.

Iskunkestävyystestissä kärjen päälle pudotettiin metrin korkeudelta kiila, jonka kärjen kulma oli 90 astetta. Kiilan iskulle antoi voimaa siihen kiinnitetty 20 kilogramman massa. Jalkineen kärjen sisälle jäävän vapaan tilan korkeus mitattiin iskun jälkeen vahasylinterin litistymästä.

Puristustestissä vahakärjen sisältämä kengänkärki asetettiin Dillon LW39 vetokoneeseen kiinnitettyyn puristuslaatikkoon, jossa näytettä puristettiin kahden metallilevyn välissä kolmen minuutin ajassa nousevalla kuormituksella aina 15 kilonewtonin voimaan saakka. Rasitus vastaa noin 1 500 kilogramman painoa. Testissä käytetyt voimat määritettiin Kyowa-voima-anturilla. Jalkineen kärjen sisälle jääneen vapaan tilan korkeus mitattiin jälleen vahasylinterin litistymästä.

Puristustestejä jatkettiin asettamalla – mikäli mahdollista – jo puristetut testikärjet uudelleen puristuslaatikkoon. Puristamista jatkettiin aina 20 kN:n voimaan saakka. Kaikille varvassuojuksille puristustestin ylikuormaosiota ei kuitenkaan voitu tehdä loppuun. Joidenkin vertailujalkineiden kärjet menivät jo 15 kN:n puristusvoimalla niin paljon kasaan, ettei niitä voitu enää puristaa täydellä 20 kN: voimalla.

Kovennettuja läpäisyjä

naulatesti

Naulaanastumissuojaimen läpäisyvoimatesti toteutettiin standardia rankemmalla koeasetelmalla. Läpäisyttehtiin naulainkäyttöön tarkoitetulla, sinkityllä, 3,1 millimetrin paksuisella naulalla.

Läpäisyvastus mitattiin standardissa EN ISO 20344 kuvatulla menetelmällä. Jalkineen pohja leikattiin irti, minkä jälkeen
pohjan läpi painettiin testinaula. Lloyd LR10KP -vetokoneella tehtyjen läpäisyjen pistokohdat olivat vertailuparin toisessa kengässä päkiä ja jalkineen keskikohta sekä toisessa päkiä ja kantaosa. Piston maksimivoima rekisteröitiin.

Poikkeuksena standardimenetelmästä oli läpäisyvastuksen määrityksessä käytetty testinaula. Standardinmukaisen testinaulan halkaisija on 4,50 (± 0,05) mm. Naulan kärki muodostaa 30 asteen katkaistun kartion, jonka pään halkaisija on 1,00 (± 0,02) mm. Standardinaulan sijasta käytettiin naulaimen naulaa, jonka halkaisija oli 3,1 mm ja jossa oli terävä kärki (Senco, kuumasinkitty, sileä, 90 mm x 3,1 mm, HC59ASBKR, DIN 1052).

Terässuojuksien testauksessa naulan kärki litistyi, joten naula vaihdettiin jokaisen piston jälkeen. Tekstiilisuojusten testauksessa voitiin käyttää yhtä naulaa paria kohti, yhteensä siis neljän piston ajan. Testijalkineiden lisäksi testattiin pari turvajalkineita, jossa ei ollut naulaanastumissuojusta. Naulaanastumissuojuksen mitoitus tarkastettiin standardin EN ISO 20344 mukaisesti mittaamalla suojaamattoman alueen suuruus. Suomenkielisen käyttöohjeen asianmukaisuus selvitettiin standardin EN ISO 20345 mukaisesti.

Kokeiluja kesäkeleissä

Käytännön arvioinnit tapahtuivat Koulutuskeskus Salpauksen Kisällikoulussa. Käyttötestit tekivät kaksi oppilasta ja yksi opettaja aidoissa työmaaolosuhteissa. Testaajien omat arviot jalkinekoostaan olivat 39, 42 ja 45. Mikäli näiden tietojen mukaan tilattujen testijalkineen istuvuus ei ollut asianmukainen, jalkineita vaihdettiin sopivampiin mitoituksiin ennen varsinaisten testien alkua.

Testijalkineiden arviojakso koostui kahdesta osasta. Kutakin testiparia käytettiin ensin yhden työpäivän ajan, minkä jälkeen kengille tehtiin alustavat arviot. Varsinainen testijakso oli yhden työviikon pituinen. Testijaksot toteutettiin varmistetun satunnaisessa järjestyksessä kuluvan vuoden touko–elokuun aikana.

Jaksojen aikana testaajat kirjasivat ylös kokemuksiaan vertailujalkineiden puettavuudesta, käyttömukavuudesta, hiostavuudesta, vedenpitävyydestä sekä puhdistettavuudesta. Arviot tehtiin sekä kirjallisin kommentein että kouluarvosanoin. Lisäksi käyttöjaksojen aikana vallinneet sääolot sekä työtehtävät mainittiin lyhyesti testiraporteissa.

Jalkineille tehtiin testijaksojen ohella käytettävyyskoe, joka koostui normaalista kävelystä, portaille noususta sekä laskeutumisesta ja polvistumisesta niin, että jalkineen pohja mahdollisesti taipuisi. Samassa yhteydessä kirjattiin ylös, mikäli jalkineissa havaittiin esimerkiksi teräviä tai hankaavia kohtia tai niistä olisi löytynyt vaaraa aiheuttavia tekijöitä.

Muutaman vertailujalkineen kohdalla kaikkia testijaksoja ei voitu viedä loppuun esimerkiksi jalkojen kipeytymisen tai hiertymien vuoksi. Näillä tapauksilla ei pääsääntöisesti ollut vaikutusta loppuarvioihin. Kyse oli lähinnä yksittäistapauksista.

turvajalkine_testi

Käytettävyyskokeisiin kuului omanlainen ”temppuratansa”, jonka toteutuksen jokainen testaaja sai päättää itse. Kyykistymisillä ja portaiden kiipeämisillä varmistettiin jalkineiden toimivuus ennen niiden ottamista työkäyttöön.