Talvella nuupahtaneet viherkasvit kaipaavat nyt virkistystä ja hoitoa. Pidentyvä päivä herättelee helmi-maaliskuussa viherkasvit talvilevosta. Uuden kasvun alkaessa viherkasveja auttavat hoitovinkit ovat ajankohtaisia.

Kun päivä pitenee ja kasvukausi hurahtaa sen myötä käyntiin, on aika suunnata katseet kodin viherkasveihin. Keväthuollossa niiden lehdiltä poistetaan pölyt ja kasvit siistitään leikkaamalla. Hyvä kasvu varmistetaan uudella mullalla ja lannoituksen aloittamisella.

Talven pölyt pois

Jos kasvit ovat viettäneet talven vähässä valossa ja kaukana ikkunasta, on niissä todennäköisesti valonpuutteen kellastamia lehtiä.

”Valonpuutteesta kärsivät herkimmin kirjavalehtiset kasvit, koska niillä on vähemmän kasveille elintärkeää lehtivihreää. Jos haluat sisustaa viherkasveilla sisemmällä huoneessa, hanki kasvivalo tai valitse joku vähäisessä valossa toimeentuleva viherkasvi, kuten anopinkieli, herttaköynnösvehka, palmuvehka, tuonenkielo tai viirivehka”, neuvoo Biolanin puutarhaneuvoja Riikka Kerttula.

Talven pölyt saa viherkasveista pois viemällä ne suihkuun tai sumuttamalla herkkälehtisiä kasveja. Pölyt voi pyyhkiä lehdiltä myös esimerkiksi mikrokuituliinalla.

Talven aikana ruskettuneet lehdet voi leikata kasveista pois, samoin pitkäksi venähtäneet versot lyhennetään. Köynnöstävät kasvit, kuten hopeaköynnös, juorut ja kultaköynnös saattavat kasvattaa talvella pitkiä versoja, joissa on vain vähän lehtiä. Kun versot lyhennetään keväällä, niiden kasvu tuuheutuu. Leikatuista versoista saa pistokkaita, joista voi juurruttaa uusia viherkasveja.

Uusi multa ravitsee

Viherkasvit hyötyvät mullanvaihdosta eniten, kun se tehdään heti kevättalvella uuden kasvun alkaessa. Mullanvaihto on erityisesti tarpeen, jos kasvi on kasvattanut ruukun täyteen juuria. Vanha multa myös maatuu vähitellen ja samalla se tiivistyy, jolloin kasvin juuret eivät saa happea. Kasteluvedestä ja lannoitteesta multaan kerääntynyt kalkki ja suolot taas aiheuttavat sen, että kasvi ei enää saa riittävästä vettä. Silloin se roikottaa lehtiään nuutuneena, vaikka se olisi juuri kasteltu. Veden puute näkyy myös lehdenkärkien ruskettumisena.

Myös liika kastelu voi aiheuttaa kasvien nuupahtamisen. Märässä mullassa tulee helposti hapettomat olosuhteet ja juuret saattavat mädäntyä.

”Jos olet innokas kastelija, istuta kasvit ruukkuun, josta ylimäärinen vesi pääsee valumaan aluslautaselle. Tyhjennä aluslautanen, jos siinä on vettä vielä vartin kuluttua kastelusta. Ruukun pohjalle kannattaa laittaa kerros kevytsoraa salaojaksi tai istuttaa kasvit nopeasti kuivuvaan kaktusmultaan”, neuvoo Riikka Kerttula.

Laiskan kastelijan pelastus on altakasteluruukku, jossa on vesivarasto jopa viikoiksi.

Yleensä kasvit, joilla on suuret ja ohuet lehdet, tarvitsevat enemmän vettä kuin pieni- ja paksulehtiset sekä vahapintaiset kasvit. Kaktukset, rahapuu, aaloe ja paunikko kastellaan harvemmin kuin kodinonni, kultaimarre tai peikonlehti. Sisemmällä huoneessa tai pohjoisikkunalla kasvavat kasvit kuluttavat vähemmän vettä kuin aurinkoisella ikkunalla olevat kasvit.

Vaikka mullan vaihtaminenkin ravitsee kasveja, on niitä myös muistettava lannoittaa säännöllisesti helmikuulta lokakuun loppuun asti.

”Jos kasvilla ei ole käytössä ravinteita, kasvu pysähtyy ja alkaa henkiinjäämistaistelu. Viherkasvien lannoituksen voi hoitaa kasteluveteen lisättävällä ravinnenesteellä tai ruukun multaan kerran kuukaudessa laitettavilla ravinnepuikoilla”, vinkkaa Riikka Kerttula.