Suomalaisissa kodeissa tapahtuu sata vesivahinkoa päivässä, ja vuotovahingoista aiheutuvia korvauksia maksetaan yhä enemmän. Omakotitalossa asuvat varautuvat vesivahinkoihin sulkemalla vesihanan ja hankkimalla vuotokaukalon, mutta uudet sovelluspohjaiset ratkaisut voivat nopeuttaa vesivahingon ehkäisemistä.

2,7 miljoonaa suomalaista asuu omakotitaloissa. Lähes puolet heistä (46 %) on huolissaan siitä, että heidän kodissaan voisi tapahtua vesivahinko. Vain 16 % kokee, että vesivahingot eivät huolestuta heitä lainkaan.

”Tiputtavan hanan voi nähdä, mutta putkista aiheutuvia mikrovuotoja ei. Siksi niistä ollaan harvoin huolissaan. Mikrovuodoista aiheutuvat vesivahingot ovat kuitenkin kaikkein haitallisimpia, myös terveydelle vaarallisia, ja niistä tullaan usein tietoisiksi vasta, kun ongelma on edennyt liian pitkälle”, Grohen Suomen maajohtaja Tero Kemppainen kommentoi.

Tutkimustoimisto Kantar TNS toteutti hanavalmistaja Grohen toimesta omakotitaloasujille kyselyn, jossa he kartoittivat suomalaisten omakotitaloasujien tietoja vesivahingoista. Syyskuun lopussa toteutettuun kyselyyn vastasi 504 suomalaista omakotitaloasujaa.

”Etenkin iäkkäämpien omakotitalojen kuntotutkimusten taso on yleisesti ottaen heikko. Käytännössä kuntotutkimus tarkoittaa monesti aistinvaraista havaintoa siitä, että johonkin ilmestyy vettä. Pitäisi olla aktiivinen ja kutsua paikalle ammattilainen, joka tarkistaisi talon säännöllisin väliajoin. Tästä syntyy vaivaa ja kustannuksia, minkä takia moni ei tätä tee”, Tero Kemppainen sanoo.

Uudet sovelluspohjaiset ratkaisut nopeuttavat vuodon havainnointia

Suomalaisista omakotitaloasujista suuri enemmistö (71 %) sanoo tietävänsä millä kaikilla eri tavoilla kodeissa voi ehkäistä vesivahinkoja. Yhtä moni (70 %) kertoi varautuneensa vesivahinkojen ehkäisyyn ennakolta.
Kolme  eniten käytössä olevaa keinoa kodin suojaamiseen vesivahingoilta ovat vesihanan sulkeminen (74 %), kotivakuutus (71 %) sekä vuotokaukalo (64 %).

”Voisiko olla, että suomalaisille on syntynyt harhakäsitys, jossa oletetaan, että vesivahingon sattuessa vakuutus kattaa ihan kaikki vahingosta syntyvät kustannukset. Vakuutusyhtiö korvaa kyllä varsinaisen vahingon, mutta korjaustyön teettäminen jää usein asiakkaalle”, Kemppainen muistuttaa.

Vesivahinkoihin voidaan varautua myös uuden teknologian avulla. Vesivuotovahteja löytyy noin joka viidennestä omakotitalosta (19 %) ja jopa 40 % pitää niitä hyvänä keinona ehkäistä vesivahinkoja.

Kehittyneimmät ratkaisut ovat sovelluspohjaisia. Ne tunnistavat mikrovuodot sekä seuraavat ja dokumentoivat jatkuvasti talon olosuhteita, kuten kosteutta ja lämpötilaa. Myös kodinkoneiden säännöllinen huolto ja kunnossapito ehkäisevät vesivahinkojen syntymistä.

Näin ehkäiset kodinkoneiden vuotovahinkoja

1 Imuroi jääkaapin ja pakastimen takana oleva lauhdutin säännöllisesti. Varmista, että sulamisvettä ohjaava aukko jääkaapin sisällä ei ole tukkeutunut. Tarkista myös, että sulamisvesiputki ohjautuu kompressorin päällä olevaan haihdutusaltaaseen ja että haihdutusallas on ehjä.

2 Hanki vuotokaukalo jääkapin, astianpesukoneen ja pyykinpesukoneen alle. Pyykinpesukoneen alle ei tarvitse asentaa vuotokaukaloa silloin, jos kone on kylpyhuoneessa, jossa on lattiakaivo.

3 Astianpesukone on yleisin vuotovahingon aiheuttaja. Jos kotonasi on yli viisi vuotta vanha astianpesukone, sen poistoletku kannattaa vaihtaa. Kemikaalit heikentävät letkua, ja mekaaninen rasitus saa heikentyneen letkun vuotamaan helposti. Ellet halua vaihtaa poistoletkua erikseen, päivitä letku uuteen pesukoneen korjauksen yhteydessä vaikka koneen ikä ei olisi vielä viittäkään vuotta.

4 Kun kodinkoneesi ikä lähenee kymmentä vuotta, on aika harkita uuden koneen hankkimista. Vahinkojen riski kasvaa koneen iän myötä, minkä lisäksi vanha kone käyttää enemmän sähköä ja vettä. Koneen korjaaminenkaan ei ehkä ole taloudellisesti kannattavaa.

5 Erityisen herkkiä vuotovahingoille ovat kylmäkoneet, joissa on paineveteen kytketty jääpalakone. Kylmäkoneen kompressorin aiheuttama tärinä rasittaa liitoksia, mikä johtaa helposti liitosten vuotamiseen.

Vinkit: If.