Pienten asuntojen rakentaminen on kasvanut voimakkaasti suurissa kaupungeissa. Samalla asuntojen koko on laskenut.

Yksiöiden ja kaksioiden rakentaminen on kasvanut voimakkaasti suurissa suomalaiskaupungeissa läpi 2010-luvun. Pellervon taloustutkimus PTT:n tutkimuksen mukaan pienten asuntojen suuri osuus uudisrakentamisesta ei kuitenkaan ole leimallisesti helsinkiläinen ilmiö.

”Pienistä asunnoista on puhuttu leimallisesti pääkaupunkiseudun ilmiönä, vaikka niiden osuus on noussut eritoten muissa suurissa kaupungeissa”, tiivistää PTT:n tutkimusjohtaja Olli-Pekka Ruuskanen.

Yksiöiden osuus uusista asunnoista on ollut Tampereella, Turussa ja Oulussa pääkaupunkiseutua suurempi. Näissä kaupungeissa yksiöiden osuus lähti vuoden 2015 jälkeen selkeään kasvuun.

Samalla asuntojen koko on laskenut. Pääkaupunkiseudulla yksiöiden koot ovat vaihdelleet vuosittain, mutta suunta on ollut pienempään päin. Oulussa, Turussa ja Tampereella yksiöiden koon lasku on ollut voimakasta.

Vuonna 2018 keskimäärin pienimmät kaksiot sijaitsivat Tampereella. Turussa kaksioiden koko laski yli viisi neliötä.

Rakentamisen volyymi tasaantuu

Kerrostaloasuntojen rakentaminen tasaantuu lähivuosina, sillä myönnettyjen rakennuslupien määrät saavuttivat huippunsa vuonna 2017 ja ovat sen jälkeen laskeneet. Tilastokeskuksen tuoreiden kesä-elokuun tietojen mukaan rakennuslupia myönnettiin asuinrakentamiseen 2,8 miljoonaa kuutiometriä, joka oli 16,6 prosenttia vähemmän kuin vuotta aiemmin. Asuinkerrostalojen kuutiomäärä väheni 19,7 prosenttia.

Pienten asuntojen kysynnän PTT odottaa sen sijaan pysyvän voimakkaana kasvukeskuksissa, kun kaupungistuminen jatkuu.

Tilastoissa pienten asuntojen ilmiö näkyy selvästi. 2010-luvulla Helsingissä Espoossa, Vantaalla, Turussa, Tampereella ja Oulussa on rakennettu yksiöitä keskimäärin 3 100 vuosittain, mutta vuonna 2017 määrä oli 5 100 ja vuonna 2018 jo 6 900 kpl.

Tutkimusraportin ”Pienten asuntojen osuus asuntotuotannossa ja vaikutukset asuinalueiden eriytymiseen” toteuttivat Pellervon taloustutkimus PTT ja 4FRONT Oy. Hankkeen rahoittajina toimivat Asuntojen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARA, Espoon kaupunki, Helsingin kaupunki, Kuntaliitto, Oulun kaupunki, Tampereen kaupunki, Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymä, Turun kaupunki, Uudenmaan liitto, Vantaan kaupunki ja Ympäristöministeriö.