Talonrakentamisen seurantakohteessamme ehdittiin parahiksi ennen tammikuun kovia pakkasia tehdä yläpohjan lämmöneristys. Vaikutus on melkoinen: lämmöt pysyvät 20 asteessa ilman lämmitystäkin.

Ilmanvaihtolämmityksen asennustyöt seurantakohteessamme ovat edenneet varsin hyvin. Tammikuun alkupäivinä alakerran tulo- ja poistoputkistot on asennettu pientä viimeistelyä vaille kokonaan.

Ilmanvaihto on järjestetty niin, että talon ulkoseinillä on kaksi erillistä raitisilmaventtiiliä, joista toinen talon kaakkoispuolella ja toinen luoteiskulmassa. Ne yhdistyvät samaan raitisilmakanavaan.

Ohjaus, kummasta kanavasta raitisilma tuodaan ilmanvaihdon ja lämmityksen hoitavalle Ewarco-hybridille, toimii moottoroidulla vaihtopellillä. Näin saadaan otettua tarpeen mukaan viileämpää tai valmiiksi lämpimämpää raitisilmaa. Tämä tietenkin vaikuttaa suoraan lämmitys- ja jäähdytystehon suuruuteen.

Tuloilmakanavassa on karkeasuodatin heti vaihtopellin jälkeen, jolloin suurimmat epäpuhtaudet suodattuvat eivätkä koskaan päädy talon sisälle. Sisäilman pitäisi muutenkin pysyä hyvin puhtaana, sillä kiertoilmajärjestelmään liitetään sähkösuodatin, jolloin se ei rajoitu puhdistamaan vain epäpuhtauksia tuloilmasta, vaan puhdistaa myös esim. huonepölyä.

Jokaisessa huoneessa on huonekohtainen tulo- ja poistoilmakanava, joten esim. ovirakoja ei tarvitse jättää ilmanvaihdon varmistamisen vuoksi. Ilmanvaihdon määrät on mitoitettu muutenkin siten, että huoneilman pitäisi pysyä jatkuvasti hyvänä. Esimerkiksi hiilidioksiditasojen ei pitäisi varmuudella nousta huoneilmassa edes öisin, vaikka ovia pidettäisiin kiinni.

Tuloilmakanavat on mitoitettu talon ilmamäärien mukaisesti ja tässä tapauksessa nämä kanavat ovat kauttaaltaan 160-millisiä. Kanavat ovat rakennuksen kuutiotilavuuteen nähden aavistuksen tavanomaista suurempia, mutta valinta on tehty tietoisesti. Vaikka on epätodennäköistä, että järjestelmästä aiheutuisi yhtään sen suurempaa huminaa kuin tavanomaisestakaan LTO-koneesta, niin joka tapauksessa 160 mm:n kanavat tulevat minimoimaan haitat.

Tuloilmakanavat huoneissa on sijoitettu ikkunoiden alle, jotta potentiaalinenkin vedon tunne saadaan pois lämpimän tuloilman noustessa ylöspäin ja sekoittuessa ikkunoiden kohdalla viileämpään ilmaan.

Jokainen kanava eristetään, koska järjestelmää voidaan käyttää kesällä myös viilennykseen ja kosteuden kondensoituminen kanaviin halutaan välttää joka tilanteessa. Ilmanvaihtolämmitykseen liittyvä 550 m:n maapiiri toimii sekä lämmityksessä talvella että viilennyksessä kesällä. Piiriin on kytketty ns. ”buusteri”, joka käytännössä on pieni maalämpöpumppu. Osalla piirin tehosta lämmitetään ulkovarastoa.

Lämmintä luvassa

Tammikuun puolivälissä Espoossakin paukkuneet 25 asteen pakkaset ehtivät hieman askarruttamaan tälläkin työmaalla. Kysymys heräsi siitä, kuinka alas lämpötila sisällä pääsee laskemaan ja pitäisikö sisätöiden sujuvan jatkumisen vuoksi tuoda lisälämmittimiä. Talossahan ei vielä ole varsinaisia lämpöjä päällä, vaan siellä hyrisi ainoastaan pari 2–3 kW:n rakennuslämmitintä puolella teholla ja yksi kosteudenpoistaja.

No, eipä niitä lisälämmittimiä olisi tarvittu – käytännössä lämpötila ei laske lainkaan. Rakennuslämmittimien tehoa ei ehditty edes nostamaan, kun havaittiin lämpötilan pysyvän yläkerrassa 21 asteessa ja alakerrassa 20 asteessa, mikä tietenkin oli hiukan yllätys, mutta miellyttävä sellainen.

Selitys on tietenkin rakennuksen tiiveys ja hyvä lämmöneristys. Yläpohjaan on asennettu 70 mm:n Kingspan Therma TP10 -eristelevyt (ent. SPU AL) saksiristikoiden alapaarteeseen ja niiden päälle puhallettiin 450 mm Termex-selluvillaa. Puhalluksen helpottamiseksi ja tiiviin lopputuloksen varmistamiseksi kattotuolien väliin tehtiin ontelot. Lopullinen uretaanilevyjen lukitus paikalleen tapahtuu alakaton koolauksella levyjen työohjeen mukaisesti.

Alumiinipintaisten uretaanilevyjen ja rakennuksen seinän liitoskohdat on tässä tapauksessa tiivistetty Soudalin M1-luokitellulla joustavalla uretaanivaahdolla, kun taas levyjen välit on tiivistetty tavallisella uretaanivaahdolla ja teipattu alumiiniteipillä. Näin eristekerroksesta on saatu yhtenäisen tiivis ja toivottavasti ilmavuodoton, mikä tietenkin varmistuu vielä tiiveysmittauksessa.

Olennainen merkitys on selluvillakerroksella, jossa tutkitusti ei tapahdu ilman liikkumista eli konvektiota lainkaan niin paljon kuin esimerkiksi puhalluslasivillassa. Raaseporilaisen Eristyspalvelu Elotermin Jim Mattsson ja apumiehensä Timo Lempiäinen ovat tehneet Termex-selluvillapuhalluksia jo kymmenen vuotta. Mattsson itse hoitaa puhalluksen, Lempiäinen hoitelee autossa eristeen syöttämistä koneeseen.

Puhallus sujui ammattilaisten rutiinilla ja varmuudella. Mutta kateeksi ei käynyt: Mattsson ryömii ristikoiden keskiosaan asennettujen lautojen päällä paksun puhallusletkun kanssa eristetilan päätyyn asti, kääntyy kyljelleen, käynnistää puhalluksen kauko-ohjaimella ja puhaltaa yhden lohkon täyteen. Pöly sumentaa näkyvyyden tehokkaasti. Ilman hengityssuojaimia ja suojahaalaria työtä olisi mahdotonta tehdä. Sitten Mattsson kierähtää toiselle kyljelleen ja puhaltaa ristikon toisenkin reunan täyteen. Ryömii taaksepäin ja toistaa äsken nähdyn seuraavan lohkon kohdalla. Hiki virtaa. Näin edetään, kunnes puolet yläpohjasta on puhallettu. Sitten aloitetaan toisesta päädystä uusi kierros. Työ edistyy yllättävänkin ripeästi.

Painumattomassa eristeessä palo- ja homeenesto

Perinteisen Termex Classic -selluvillan palosuoja ja homeenesto on toteutettu boorihappo/magnesiumsulfaattiyhdistelmällä. Uudempaan Green-selluvillaan on lisätty sekoitus alumiinihydroksidia ja natriumbentsoaattia. Se suojaa tehokkaasti palo- ja mikrobivaurioitumiselta sekä korroosiolta. Normaaleissa asumisolosuhteissa yhdiste on haihtumaton ja myrkytön. Palotilanteessa yhdisteen sisältämä kidevesi vapautuu ja sitoo paloenergiaa suojaten rakenteita.

Alumiinihydroksidi on markkinoiden käytetyimpiä palonestoaineita. Se on lisäksi kiertotaloustuote, sillä sitä saadaan alumiinin louhinnan sivutuotteena. Natriumbentsoaatti on puolestaan hillon keittäjille tuttu säilöntäaine (mm. Atamonin ainesosa). Sitä esiintyy myös luonnossa esimerkiksi puolukassa, jossa se suojaa marjaa ja lehtiä tuholaisilta ja haitallisilta mikrobeilta.

Puhallusvillan ongelmana saattaa olla kuitujen painuminen ajan mittaan, siitä riippumatta käytetäänkö puukuitu- vai mineraalivillaa. Termex on kehittänyt vaakasuuntaisten eristysten painumisen estoon kuitujen sidontatekniikkaa, jossa kuidut kiinnittyvät toisiinsa muodostaen eristettävän profiilin myötäisen massan.

Kiertotalouden huipputuote

Selluvillan tulevaisuus näyttää hyvältä. Kaipolan-paperitehtaan lakkauttaminen tarkoittaa käytännössä sitä, että jätepaperia on nyt tarjolla eristeteollisuudelle runsaasti. Vaikka sanomalehtipaperin käyttö ja kulutus pieneneekin, raaka-ainetta selluvillan valmistukseen on tarjolla paljon. Ja eristeteollisuus kykenee sen kyllä hyödyntämään – puheet jätepaperin laivaamisesta Saksaan voidaan siis lopettaa urbaaneina legendoina.

”Tulevaisuudessa Amazon-verkkokauppa lienee meidän paras ystävämme, sillä pakkauskartongin ja -pahvin kulutus nousee huimaa vauhtia ja juuri verkkokaupan jättiläiset tuottavat kierrätettävää puukuitua todella paljon”, Termexin kehitys- ja markkinointijohtaja Pasi Typpö toteaa.

Hän jaksaa edelleen hämmästellä, kuinka paljon selluvillan julkisuuskuva on muuttunut: muutaman vuosikymmenen takaisesta eristemarkkinoiden jätepaperipohjaisesta, edullisesta puhallusvillasta on tullut kiertotalouden myötä vihreääkin vihreämpi keräyspaperista valmistettu huipputuote, joka säästää hiilivarantoa ja pienentää käyttökohteidensa hiilijalanjälkeä reilusti.
”Nyt olisi suomalaisilla taloyhtiöillä otollinen hetki lisäeristää ja ottaa energiankulutuksesta säästöä helposti”, Typpö vinkkaa.

Väliseinä nousee helposti ohutsaumamuuraamalla myös talkooporukan voimin.

Lue lisää:

Ensimmäinen oma talo rakenteilla: Mieluummin itse rakennettu kuin talopaketti

 

Selluvillan tuotekehitys jatkuu

Termexin tuotekehityksen uusin tuote on Sidox. Pasi Typpö kertoo, että painumisen estoon käytetään samaa kuitujen sidontatekniikkaa, jota on käytetty seinien ruiskuasennuksissa vuodesta 1989. Kuidut kiinnittyvät toisiinsa muodostaen eristettävän profiilin myötäisen massan. Tekniikkaa kutsutaan nimellä Sidox. Se pitää eristeen paikoillaan yläpohjassa. Tuuli ei eristettä siirrä ja painuma on minimaalinen. Edut syntyvät uudesta asennustavasta, jolla kuidut sidotaan toisiinsa ja yläpohjan rakenteisiin. Tämä saadaan aikaan asennuksen yhteydessä käytettävällä lisäainesosalla, jolla kuidut liimautuvat toisiinsa muodostaen yhtenäisen ja lähes painumattoman levymäisen eristepatjan.

Sidox-asennuksen jälkeen yläpohjaan ei pitäisi jäädä levyeristeille tyypillisiä saumavuotoja.

Valmistajan mukaan Sidoxilla saavutetaan eristekerroksen painumattomuus, se vähentää lämpövuotoja vinojen kattotuolisauvojen alta, kiinnittyy myös vaakatasossa olevien IV-putkien ympärille ja säilyttää muotonsa vuosien saatossa.

Uudisrakentamiseen ja peruskorjauksiin

Termex Sidoxin käyttökohteita ovat yläpohjat uudisrakennuksissa ja lisäeristyksissä, ja se soveltuu myös seinien äänen- ja lämmöneristyksiin.

Samaa asennustekniikkaa voidaan käyttää myös esimerkiksi hirsiseinän lisäeristykseen, koska eristekuidut kiinnittyvät toisiinsa ja rakenteisiin täyttäen pienet kolot ja raot saumattomasti.
”Sidox yhdistää levyeristeiden ja puhalluseristeiden hyvät puolet: levyeristeiden mittapysyvyyden sekä puhallusasentamisen helppouden, saumattomuuden ja kustannustehokkuuden”, kehitysjohtaja Pasi Typpö sanoo.