Raskaat sadepilvet väistyvät ja Jokelan Pertussa sijaitsevan, vuonna 2005 rakennetun Herrala-pakettitalon yläpohjan lisäeristys voi alkaa.

Talon herra, Luigi-kissa saapuu valjaissaan valvomaan työtä emäntänsä Tuija Oksasen kanssa. Isäntä Pertti Oksanen on kiivennyt tikkailla ullakkoluukusta yläpohjaan mukanaan koneen 20-metrisen puhallusputken pää. Toinen, saman mittainen puhallusputken pituus odottelee vielä kiepillä nurmikolla. Se voidaan ottaa käyttöön, jos pituutta tarvitaan lisää.

Kadun toisella puolella asuva naapuri Juha Mäki odottelee tyynen rauhallisena Pony-puhalluskoneen vierellä. Puhalluskoneen käyttäminen ei ole rakettitiedettä ja Mäki on jo ehtinyt muutamaa päivää aikaisemmin hoitaa oman talonsa yläpohjan lisäeristyksen vaimonsa ja poikansa avustuksella.

Kun Oksanen vahvistaa olevansa valmiina, Mäki käynnistää koneen ja alkaa syöttää sen nieluun puhallusvillaa ensimmäisestä, 13 kilon painoisesta Termex-selluvillasäkistä.

”Varsinkin alussa eristettä kannattaa laittaa vain vähän kerrallaan, että oppii oikean määrän”, hän neuvoo. ”Jos eristettä syöttää kerralla liikaa, laite voi mennä jumiin.”

Siitä Mäellä on hieman omakohtaista kokemusta. Vaikka oman talon lisäeristäminen itsepuhaltamalla osoittautuikin miehen mukaan vieläkin helpommaksi kuin hän oli etukäteen kuvitellut, ensimmäisen eristepaalin kohdalla hän koki pieniä sydämentykytyksiä, kun ei tiennyt, miten paljon eristettä laitteen nieluun yhdellä kertaa on aiheellista laittaa.

Nyt puhalluseriste nousee putkea pitkin ylös yläpohjaan nopsaan ja ensimmäinen säkki on käytetty ennen kuin huomataankaan.

Tarkastaja-Luigi voi olla työn etenemiseen tyytyväinen. Eriste ei juurikaan pölise eikä huolellisen syöttäjän käsistä päädy nurmikolle. Puhalluksesta lähtevä hyvin maltillinen äänikään ei Luigia häiritse.

Lisäeristykselle tarvetta

Jokelalaiset naapurukset päätyivät toteuttamaan talojensa yläpohjien lisäeristysprojektit samaan aikaan, toisiaan auttaen.

Mäen omin käsin pitkästä tavarasta 15 vuotta sitten rakentamassa talossa oli yläpohjassa rakennusaikakautensa määräysten mukaisesti alun perin levyvillaa 100 mm ja puhallusvillaa 300-400 mm. Puhallusvilla oli kuitenkin vuosien saatossa painunut, paikoin sitä oli vain 150 mm:n paksuudelta.

Mäki kertoo miettineensä yläpohjan lisäeristämistä jo muutaman vuoden ajan. Yläpohjan eristekerroksen hupenemisen nimittäin huomasi, vaikka se olikin tapahtunut vähitellen. Liikenteen äänet kuuluivat aikaisempaa huomattavasti selvemmin sisälle, yli lentävistä lentokoneista nyt puhumattakaan.

Talo ei Mäen mukaan ollut enää yhtä energiatehokas kuin ennen. Sähkölämmitteisessä talossa on varaava takka, jota Mäki talvikaudella lämmittää ahkerasti. Kun yläpohjan eristyskerros on ohuempi, takan lämpö riittää lyhyemmäksi aikaa. Makuuhuoneiden lattialämmitykset oli kytkettävä päälle yhä aikaisemmin. Talo ei pysynyt enää puiden voimalla lämpimänä aamuun saakka.

Mäki kertoo, ettei halunnut tilata puhallusurakoitsijaa, sillä hän oli laskeskellut puhallukselle hintaa ja päätynyt siihen, että voisi eristeet ostamalla ja laitteen vuokraamalla säästää melkoisesti.

”Esimerkiksi Netraudan verkkosivuilta voi tarkistaa, mitä puhallus asennettuna omassa kunnassa maksaisi”, hän vinkkaa.

Mäki oli myös luottavainen, että talon ja mökin itse rakentaneena puhaltaminen sujuisi vaivatta, varsinkin kun verkosta löytyy puhalluseristevalmistajien opetusvideoita itsepuhaltajille.

Selvisi, että paikallisesta RautaJokelasta Termex-selluvillat ostamalla puhalluskoneen sai lainata.

Kun Mäki ehdotti naapurille lisäeristysprojektien toteuttamista samaan aikaan, Oksanen oli heti valmis. Oksastenkin talon alun perin 300 mm:n paksuinen puhallusvilla oli painunut ja tuuli oli sitä pyöritellyt.

”Meilläkin kärsittiin lämpöhäviöistä”, Oksanen sanoo.

Samaan aikaan lisäeristäminen on järkevää, sillä puhallukseen tarvitaan joka tapauksessa kaksi henkilöä: toinen käyttämään konetta ja toinen yläpohjaan putken päähän.

Eristemäärät omakotitalon yläpohjan lisäeristyksessä ovat suhteellisen pieniä ja puhalluskonekin sen kokoinen, että eristesäkkien ja koneen kuljetus onnistuu yleensä suuremmalla peräkärryllä tai pakettiautolla kahteenkin kohteeseen. Termex-selluvillasäkki on kooltaan 40x40x70 cm.

Pieneksi ongelmaksi voi muodostua oikean eristemäärän arvioiminen.

Termex-Eriste Oy:n toimitusjohtajan Pasi Typön mukaan yläpohjan puhalluksessa tarvittava määrä on 2–3 säkkiä/m3. Mäki puhalsi omaan yläpohjaansa 250–300 mm lisää eristettä. Se tarkoittaa noin 30 säkkiä. Urakasta jäi säkkejä reilusti yli. ”Arvioin menekin liian suureksi”, hän myöntää. Onneksi ylimääräiset eristepaalit voi palautta.

Vaikka Mäen ja Oksasen oli tarkoitus hoitaa ensin Mäkien ja sitten Oksasten yläpohjien lisäeristys, suunnitelmiin tuli muutos, kun Mäen perheellä olikin aikaa puhaltaa oman talonsa lisäeristys omalla väellä jo aikaisemmin.

Mäki ohjasi putkea yläpohjassa ja vaimo sekä poika syöttivät eristettä laitteeseen. Aikaa urakkaan kului vain kolmisen tuntia. ”Se sujui paljon nopeammin kuin olin kuvitellut”, Mäki kertoo.

Oksasten yläpohjaan lisäeristettä puhallettiin 150–200 mm ja aikaa kului reilu tunti.

Pienellä koneella puhaltaa yleisesti ottaen tunnissa noin 15–20 kuutiota.

Lisäeristäminen kannattaa

Yläpohjan lämmöneristyskerroksen ohenemisella on melkoinen vaikutus asumismukavuuteen, rakennuksen energiatehokkuuteen ja tietysti lämmitys- ja nykyisin myös viilennysenergialaskuihin.

Dynaamiset Rakenteet Ry:n toiminnanjohtaja Juho Laaksonen vertaa talon lämpöhäviön pienentämistä yläpohjaa lisäeristämällä vuotavan veneen paikkaamiseen. Helteellä lämmöneriste puolestaan estää lämpöä siirtymästä huonetiloihin ja auttaa ylläpitämään siedettävää lämpötilaa sisällä.

Laaksonen tietää, mistä puhuu työskenneltyään energiatehokkuuden parissa 15 vuoden ajan. Suomalaisia yläpohjia Laaksonen on tutkinut satoja ja irtolämmöneristeitä asentanut useamman tuhatta kuutiota niin pienpuhalluskoneella kuin isommallakin kalustolla.

Laaksosen mukaan yläpohjan lisäeristäminen on taloudellisesti erittäin järkevää. Puhaltamalla se on helppoa sekä edullista toteuttaa ja saavutettavat säästöt ovat merkittäviä. ”Yläpohjan lämpöhäviö saadaan tavallisesti puolitettua ja investoinnin takaisinmaksuaika on hyvin tyypillisesti 5–10 vuotta.”

”Lisälämmöneristäminen kohottaa rakennuksen arvoa eikä edellytä huolto- tai korjaustoimenpiteitä. Kaikkien markkinoilla olevien lämmöneristeiden käyttöikä on pitkä. Investointi säästää energiaa niin kauan kuin talo on pystyssä.”

Yläpohjan lisäeristyksen jälkeen talon lämmitystarve pienenee ja lisälämmityksen kattama osuus kokonaislämmitystarpeesta kasvaa.

”Jos siis aikaisemmin polttopuilla pystyi kattamaan puolet talon lämmitystarpeesta, lisälämmöneristyksen jälkeen tulisijalla voi hoitaakin lämmitystarpeesta jo 70 prosenttia.”

Valtaosassa vanhoista omakotitaloista yläpohjan eristyskerroksen paksuus on noin 200–300 mm. Laaksosen mukaan taloudellisesti järkevän eristyskerroksen paksuus lisäeristyksen jälkeen on 500–600 mm, jos tilaa riittää.

Kaikki eristeet hyviä

Mäki ja Oksanen päätyivät lisäeristysprojektissaan Termex-selluvillaan, lähinnä siksi, että sitä oli lähirautakaupassa kätevästi saatavilla.

Laaksonen sanoo, että pientalokohteiden puhallusvillaeristyksissä suosikkieriste onkin selluvilla. ”Uudiskohteista puolet tehdään selluvillalla ja lisäeristämisestä sillä on vieläkin suurempi osuus.”

Sillä ei Laaksosen mukaan ei käytännössä ole kuitenkaan merkitystä, mitä puhallusvillaa yläpohjaansa laittaa.

”Kaikki toimivat, riippumatta siitä, mitä eristettä pohjalla on.”

Kaikkia puhalluseristeitä ei kuitenkaan voi asentaa samoilla koneilla eikä väärällä pidä yrittää. Siitä tulee vain kovasti sanomista, paikallisesta rautakaupasta varoitettiin.

Kysymys ei ole todellakaan vain markkinoinnista, vaan siitä, että puhalluseristeet ovat erilaisia ja niitä puhaltamaan tarvitaan erilaisia laitteita. Esimerkiksi Termex-selluvillan kuidut ovat lyhyitä, 0–4 mm. Niiden asentaminen verkkovirralla toimivalla kompaktilla pienpuhalluskoneella on erityisen helppoa. Pitempikuituiset mineraalipuhallusvillat puolestaan vaativat karstaavan koneen.

Jos siis haluat juuri tiettyä puhallus-eristettä, kuten Termex-selluvillaa, Ekovillaa, PAROC SHT 2 -itsepuhallusvillaa, Isover InsulSafe-puhallusvillaa tai Rockwool Puhallusvillaa, tarkista ensin, mistä suhteellisen lähellä sijaitsevasta rautakaupasta sitä saat ja onko siellä vuokrattavana/lainattavana puhalluskonetta. Eristevalmistajien verkkosivuilla on myös listaa rautakaupoista, joista puhalluskoneita löytyy.

Parocin rakennuseristeiden maajohtaja Lassi Vasaramäki kertoo, että tyypillisesti laitteita vuokraavilla jälleenmyyjillä on puukuitu- ja lasivillan puhallukseen sopivat koneet, sillä itsepuhallusvillassa Parocin tuotteiden osuus on melko pieni. Laitteita on käytössä muutama kymmen. Eniten itsepuhallusvillaa toimitetaan Itä-Suomeen.

PAROC SHT 2 -itsepuhallusvillan puhallus vaatii tuotteen suuremman tihey-den vuoksi oman, hieman järeämmän puhalluskoneensa. Koneita on sekä sähkö- että bensiinikäyttöisinä. Tosin kuin pienillä puhalluskoneilla, Paroc-puhalluskoneella saa tarvittaessa myös imuroitua vanhat eristeet pois.

”Puhalluseristeen suuri tiheys on eduksi, jotta tuotteessa ei muodostu eristekerroksen eristävyyttä heikentävää konvektiota”, Vasaramäki perustelee.

Yksi PAROC SHT 2 -itsepuhallusvillan säkki painaa noin 18 kg ja sillä eristää noin 0,5 m2.

 

Tietoa puhalluseristeistä ja itsepuhalluksesta:

  • www.paroc.fi/tuotteet/rakennuseristeet/puhallus-ja-irtoeristeet/
  • www.isover.fi/puhallusvillan-asentaminen-itse
  • www.rockwool.fi/tuotteet/rakennuseristeet/diy-itsepuhallusvilla/
  • www.termex.fi/tuotteet/#termex-selluvilla
  • ekovilla.com/tuotteet/puhallusvilla/
  • hunton.fi/tuotteet/seina/hunton-nativo-puukuitueriste/

 

Eristeitä ja puhalluskoneita saattaa saada myös puhallusurakoitsijoiden kautta, esimerkiksi:

  • www.puukuitueriste.fi/palvelut.html
  • ekoeriste.com/isocell-puhallusvilla/

Katso videot itsepuhalluksesta:

YouTube: Ullakon lisäeristäminen Paroco-itsepuhallusvillalla

YouTube: Puhallettavan ekovillan itseasennus

www.isover.fi -> Puhallusvillan asentaminen itse

Milloin kannattaa puhaltaa itse?

Juha Mäki päätyi puhaltamaan yläpohjansa lisäeristyksensä itse otettuaan selvää, mitä urakoitsijan tilaaminen paikalle maksaisi.

Urakoitsijan työstä saa kuitenkin koti- talousvähennyksen.

Pasi Typpö sanookin, että itse puhaltaen eristäminen ei välttämättä aina tule edullisemmaksi. ”Lisäeristäminen on itse puhaltaen varmasti kannattavampaa pienissä kohteissa, joissa eristettä kuluu vain 10–15 säkkiä. Jo 30 kuution, 60 säkin kohteessa urakoitsijan tilaaminen tulee kotitalousvähennyksellä saman hintaiseksi.”

Asiakasta voi epäilyttää, ettei urakoitsijaa kiinnosta varsinkaan kiireisenä aikana lähteä pientä kohdetta puhaltamaan ja se näkyy hinnassa.

Toimitusjohtaja Hannu Pesola Anpe Oy:stä kuitenkin sanoo, että yrityksen autot käyvät puhaltamassa hyvinkin pieniä kohteita.

Anpe on yksi alan suurimmista urakoitsijoista ja puhaltaa Paroc-puhallusvillaa, puhalluslasivillaa, Hunton-puukuitueristettä ja Termex-selluvillaa niin ammattikohteisiin kuin pientaloihin.

”Omakotitalojen yläpohjien lisäeristykseen menee noin 30 000 m3 puhalluseristettä vuodessa. Siitä riittää noin 800 omakotitalon yläpohjaan.”

Yleisimmin yläpohjaan puhalletaan 200–400 mm, 20–60 kuutiota eristettä.

Kohteet ovat kaiken ikäisiä aina kaksivuotiaista 1800-luvulla rakennettuihin taloihin. Niitä yhdistää oikeastaan vain lisäeristystarve ja tietysti harjakatto.

Pesola arvelee, että itse puhaltaminen kannattaa silloin, jos tekee esimerkiksi kattoremonttia tai asennustöitä ja puhallus pitäisi toteuttaa pätkissä. Puhallusurakoitsija kun ei voi jäädä odottelemaan asennuksen edistymistä. Anpella onkin tarjota useita pienpuhalluskoneita tarvitsijoille.

Keskimääräisen omakotitalon yläpohjan lisäeristys puhaltamalla tulee maksamaan noin 800–2000 euroa. Mäki laskee, että hänen yläpohjansa lisäeristys maksoi n. 600 euroa.

Joskus pelkkä lisäeristäminen ei riitä, vaan on järkevää suorittaa eristeen vaihto. Esimerkiksi höyryn/ilmansulku voi vuotaa ja aiheuttaa sisäilmaongelmia. Tällöin vanhat eristeet poistetaan yläpohjasta suurtehoimurilla, höyryn/ilmansulku korjataan ja lopuksi puhalletaan uudet eristeet.

 

Valmistelut kunnolla

Ennen kuin päästään puhaltamaan, valmistelut on tehtävä huolella. Ihan ensimmäiseksi on käytävä katsastamassa yläpohjan kunto ja jotta se onnistuisi, on varmistettava, että sinne on turvallinen kulku.

Jos yläpohjassa ei ole ihan viime aikoina tullut käydyksi, Laaksonen neuvoo nuuhkimaan tuuletustilan ilmaa. Sen ei pitäisi tuoksua kovin paljon ulkoilmaa kummemmalta. Outojen hajujen syy pitää selvittää.

Silmiäkin pitää käyttää. Näkyykö yläpohjassa sinne päättyviä taloteknisiä putkia, kuten viemärin tuuletusputkia tai radonputkia? Tuuletustilaan päättyviä tuuletusputkia ei pitäisi löytyä.

Homeen haju tai homekasvusto on syy huoleen. Löytyykö lämmöneristeestä tai savuhormista valumajälkeä? Kosteuden syy tulee selvittää ja kosteat lämmöneristeet poistaa.

Tarkista, että vesikate on ehjä. Varmista, että myös höyryn/ilmansulku on ehjä erityisesti ilmanvaihdon ja hormien läpivientien kohdalta. Tiivistä tarvittaessa.