Maassamme oli Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen mukaan 6 700 yksinasuvaa asunnotonta viime vuoden lopussa. Heistä pitkäaikaisasunnottomia oli 2 050, ja ilman asuntoa olevia perheitä 325.

”Vuosien määrätietoinen työ ja erilaiset ohjelmat ovat auttaneet asunnottomuuden vähentämisessä. Suomi on ainoa Euroopan Unionin maa, jossa asunnottomuus laskee edelleen”, maatalous- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen sanoo.

Yksinelävien ja perheellisten asunnottomien määrä väheni vuodessa 450 henkilöllä. Tämä käy ilmi Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen (ARA) tekemästä asuntomarkkinakyselystä. Asunnottomuus on vähentynyt maassamme viidettä vuotta peräkkäin.

Asunnottomuutta esiintyi 114 kunnassa. Eniten asunnottomia oli väkilukuun suhteutettuna Uudellamaalla. Kaksi kolmesta Suomen asunnottomasta on pääkaupunkiseudulla ja yli puolet Helsingissä. Tuhatta asukasta kohti Helsingissä oli 6.3 asunnotonta.

Nuorten asunnottomuus väheni

Nuoria eli alle 25-vuotiaita oli asunnottomina 1 400 viime vuoden lopulla Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen mukaan. Luvussa on vähennystä 250 henkilön verran. Myös pitkään ilman asuntoa olleiden nuorten määrä on vähentynyt.

Asunnottomia naisia puolestaan on entistä enemmän. Viime vuonna heitä oli enemmän kuin nuoria asunnottomia eli 1 560 henkilöä. Asunnottomien naisten määrä lisääntyi 60 henkilöllä viime vuonna, ja myös pitkän aikaa ilman asuntoa olleita naisia oli entistä enemmän.

Joka neljännellä asunnottomalla oli maahanmuuttajatausta. Maahanmuuttajien asunnottomuus on kuitenkin vähentynyt esimerkiksi Helsingissä. Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen mukaan oleskeluvan saaneet turvapaikan hakijat hankkivat asuntonsa yleensä vapailta markkinoilta eikä maahanmuuton lisääntymisellä ole ollut kielteisiä vaikutuksia pääkaupunkiseudun asuntomarkkinoihin tai asunnottomuuteen.

Tuttavat, sukulaiset, tilapäismajoitus

Asunnottomuus keskittyy maassamme erityisesti pääkaupunkiseudulle. Asuntoasiat kuuluvat ympäristöministeriön hallinnonalaan, ja kunnat vastaavat paikallistasolla asunto- ja ympäristöasioista. Suomessa vietetään vuosittain 17. lokakuuta asunnottomien yötä, ja päivä on kansainvälisesti YK:n köyhyyden vastustamisen päivä. Maailmassa arvioidaan olevan kaikkiaan sata miljoonaa koditonta.

Tutkimusten mukaan asunnottomuus voi johtua mm. päihderiippuvuudesta, mielenterveysongelmista, kotiväkivallasta, liikuntarajoitteisuudesta, köyhyydestä, sodista, konflikteista ja vankeudesta vapautumisesta. Toisen maailmansodan jälkeen Suomessa oli vailla asuntoa yli kymmenen prosenttia asukkaista, ja esimerkiksi 400 000 siirtokarjalaista asutettiin eri puolille maatamme.

Pääkaupunkiseudulla asunnottomuuteen voi vaikuttaa asumisen kalleus. Työttömän voi olla vaikea löytää asuntoa erityisesti vapailta markkinoilta. Mikäli asuntoa ei ole, asiaan tulee reagoida nopeasti. Ensiapua asunnottomuuteen voi tarjota yösija tuttavien tai sukulaisten luona. Myös tilapäismajoitusta saattaa löytyä kaupungeissa. Perustuslain mukaan valtion ja kunnan tulisi tarjota henkilölle oikeutta asuntoon.