Ammattitaudit ovat vähentyneet selvästi viimeisen kymmenen vuoden aikana. Yleisin työikäisten ammattitauti on meluvamma, ja riskiammatteihin kuuluvat muun muassa rakennustyötyöntekijät. 

Työterveyslaitoksen selvityksessä tarkasteltiin riskiammatteja, -aloja ja -altisteita vuosina 2005–2014. Uusia ammattitauteja aiheuttavia altisteita ilmenee vuosittain, sillä työelämä muuttuu. Toisaalta vanhoja altisteita nousee esiin uusissa yhteyksissä. Hyviä esimerkkejä näistä ovat epoksiyhdisteet, joita käytetään putkisaneerauksessa.

Vahvistettujen ammattitautien määrä on vähentynyt kymmenessä vuodessa lähes 60 prosenttia. Ammattitauteja todettiin eniten maataloudessa: Maanviljelijöiden yleisin ammattitauti oli Puumala-viruksen aiheuttama myyräkuume. Rakentamisessa yleisimmät ammattitaudit olivat meluvamma ja asbestiplakkitauti.

Riskiammatteja ovat konepaja- ja valimo- sekä rakennustyöntekijät

Selvityksessä riskiammateiksi nousivat muun muassa konepaja- ja valimotyöntekijät sekä asentajat ja korjaajat, rakennustyöntekijät, maanviljelijät ja eläintenkasvattajat, prosessityöntekijät sekä elintarvike-, puutyö-, vaatetus- ja jalkinealan valmistustyöntekijät.

Riskialtisteina esiin nousivat muun muassa melu, käsitärinä, asbesti, märkä työ, likainen työ, hartsit ja muovit, kumikemikaalit, homesienet sekä toistotyö.

Yleisimmät ammattitaudit ovat meluvamma, ärsytyskosketusihottuma ja asbestiplakkitauti

Työikäisten selvästi yleisin vahvistettu ammattitauti on meluvamma, vaikka meluvammojen lukumäärä onkin laskenut merkittävästi. Toiseksi yleisin ammattitauti on ärsytyskosketusihottuma ja kolmanneksi yleisin asbestiplakkitauti, jota todetaan työikäisillä edelleen noin sata tapausta vuodessa. Asbestiplakkitauti on tyypillisesti seurausta altistumisesta asbestille menneinä vuosikymmeninä, jolloin asbestin käyttö rakennusmateriaaleissa on ollut yleistä.

Ärsytyskosketusihottuman aiheuttajista tavallisin on märkätyö, muita tavallisia aiheuttajia ovat pesuaineiden käsittely ja likainen työ.

Ammattiastmojen määrä väheni seurantajakson aikana. Rakennusten kosteusvaurioihin liittyviä ammattiastmoja vahvistettiin keskimäärin 32 tapausta vuodessa. Runsaasta oireilusta huolimatta kosteusvauriorakennuksiin liittyviä ammattitauteja vahvistetaan vähän, noin 7 prosenttia kosteusvaurioastmaepäilyistä.

Tärinätautitapausten lukumäärä on ollut kasvussa ja myös tärinätautiepäilyjä on kirjattu enemmän tarkastelujakson loppupuolella. Tärinätautitapauksia todettiin lukumääräisesti eniten moottoriajoneuvojen ja moottoripyörien tukku- ja vähittäiskaupassa sekä korjauksessa.

Osa ammattitaudeista jää huomaamatta

Ammattitautien vähentymisen taustalla ovat Työterveyslaitoksen mukaan parantuneen työterveyden ja työturvallisuuden lisäksi monet työelämässä tapahtuneet muutokset, muun muassa automatisaatio.

”Ammattitautitilastoihin voi vaikuttaa myös yksityisyrittäjyyden ja pätkätöiden lisääntyminen, sillä yksityisyrittäjillä ei ole lakisääteistä velvollisuutta hankkia työtapaturma- ja ammattitautivakuutusta ja pätkätyöt voivat vaikuttaa halukkuuteen hakeutua ammattitautitutkimuksiin”, arvelee Kirsi Koskela.