Yli 72 prosenttia suomalaisista asuu kaupunkialueilla, mutta silti kaupunkialueet peittävät Suomesta vain viisi prosenttia. 

Suomen ympäristökeskuksen päivittämän kaupunki-maaseutuluokituksen mukaan kaupungistuminen on tiivistänyt Suomen kaupunkirakennetta ja tuonut enemmän väkeä kehysalueille. Luokitus kertoo tilanteen vuodelta 2018. Edellinen väestötietoihin perustunut luokitus tehtiin vuonna 2010. Kaupungistumisaste on tänä aikana noussut reilulla kahdella prosenttiyksiköllä.

Eniten muuttoliikettä on tapahtunut kaupunkien läheisille maaseuduille sekä kaupunkien kehysalueille. Sisemmällä kaupunkialueella, jossa asukkaita ja työpaikkoja on eniten, sijaitsee yli puolet työpaikoista ja asuu yli kaksi miljoonaa suomalaista.

Kaupunkialueet peittävät viisi prosenttia pinta-alasta

Kaupungistumisen kasvuun ovat johtaneet paitsi kaupunkien väestökasvu ja tiivistyminen, myös kaupunkialueen laajeneminen. Kaupunkialue on levinnyt, ulompi kaupunkialue on laajentunut edelleen kehysalueelle. Kehysalue on puolestaan kasvanut aiemmalle maaseudulle, kun uusia taajamia on kytkeytynyt kaupunkiseutuihin.

Kaupunkialueet kattavat kuitenkin vain noin 5 prosenttia Suomen kokonaispinta-alasta, loppu on maaseutua.

Tiiveimmin rakennetun sisemmän kaupunkialueen kasvua on vauhdittanut täydennysrakentaminen.

”Esimerkiksi pääkaupunkiseudulla täydennysrakentaminen on laajentanut yhtenäistä sisempää kaupunkialuetta länteen Espoonlahden suuntaan ja koilliseen Keravan suuntaan”, kertoo Suomen ympäristökeskuksen tutkija Kimmo Nurmio.