Ympäristöministeriö on julkaissut kolme uutta opasta kestävästä purkamisesta. Niillä vauhditetaan alan kiertotaloutta ja ilmastotyötä.

Suomessa syntyy noin 1,6 miljoonaa tonnia rakennus- ja purkujätettä. Siitä suurin osa, noin 85 prosenttia, syntyy korjaamisessa ja kokonaisten rakennusten purkamisessa.

Suomi tavoittelee nostavansa rakentamisessa ja purkamisessa muodostuvan jätteen hyödyntämisasteen materiaalina 70 prosenttiin ensi vuoteen mennessä. Tavoite on asetettu EU:n jätedirektiivissä. Viimeisen arvion mukaan hyödyntämisaste oli vuonna 2017 noin 54 prosenttia.

Purkamisessa syntyy jätettä

Ympäristöministeriön uusilla oppailla halutaan parantaa purkuhankkeiden laatua sekä lisätä rakennus- ja purkumateriaalien hyödyntämistä. Purkamishanke on maankäyttö- ja rakennuslain määrittelemä toimenpide, ja lainsäädäntö asettaa velvoitteita hankkeeseen ryhtyvälle.

”Purkutyöt – opas teettäjälle ja tekijälle” kuvaa koko hallitun purkuprosessin kulun purkamisen valmistelusta purkutyön lopputarkastukseen asti. Oppaassa kuvataan muun muassa eri toimijoiden roolit ja vastuut, tarvittavat toimet purkutyön hyvän hallinnan kannalta, purkamisen työsuojelu sekä eri materiaalien hyödyntämiseen liittyvät tekijät.

”Purkukartoitus – opas laatijalle” opastaa purettavan rakennuksen inventoinnin tekemiseen ennen purkamista. Purkukartoitus on uusi, vapaaehtoinen toimenpide purkumateriaalien ja haitallisten aineiden kartoitukseen. Sen tarkoituksena on edistää purkumateriaalien hyödyntämistä ja purkuprosessia sekä välttää ympäristö- ja terveysriskejä.

Purkukartoituksen tekemisen tueksi ympäristöministeriö on lisäksi laatinut lomakkeen purettavan rakennuksen haitallisten aineiden, uudelleenkäytettävien rakennusosien sekä muiden purkumateriaalien raportointiin.
”Kiertotalous purkuhankkeissa – opas julkisiin hankintoihin” ohjeistaa julkista ja yksityistä tilaajaa purkutöihin liittyvissä kestävissä hankinnoissa.